Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Loppi
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
- Kanta-Hämeen kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kuvauskohteet: Loppi.
Anttila mahdollinen ajoittamaton kuppikivi Lopella  Sijainti 60.74827452°N, 24.38550385°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
 Arkeologinen kohde 433010010 Muinaisjäännösrekisterissä
 Lue ja muokkaa kohdetta Anttila (Q65105362) Wikidatassa
|  | ||
 | Hämeen Härkätie on historiallinen maantie ja matkailutie, joka kulkee Turusta Hämeenlinnaan. Historiantutkija Jaakko Masosen esittämän teorian mukaan Härkätie syntyi viimeistään 800-luvulla, jolloin sisämaasta tuotiin turkiksia ja lääkkeenä käytettyä haustetta Länsi-Suomen kauppapaikoille. Hämeeseen taas on rannikolta viety aseita, koruja, metallia ja suolaa. Hämeen Härkätie oli tärkeä liikenneväylä, sillä rannikolta Hämeeseen ei ollut muuta kulkuväylää, koska joet olivat vähävetisiä ja koskisia. Silti tie ei esihistoriallisen kauden lopussa todennäköisesti ollut kuin kapea kasvillisuudesta raivattu kulku-ura, joka ylitti vesistöjä ja kosteikkoja pitkospuiden ja kivilatomusten avulla. Varmoja todisteita Härkätien olemassaolosta on keskiajalta lähtien, jolloin se yhdisti Turun ja Hämeen linnat toisiinsa. Rakennettu kulttuuriympäristö 2118 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hämeen Härkätie (Q2013669) Wikidatassa
| ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeen Härkätie. Yhdystie 2824 on yhdystie Tammelan ja Lopen kuntien alueella Kanta-Hämeessä. Lue ja muokkaa kohdetta Yhdystie 2824 (Q11902647) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hämeen Härkätie. Yhdystie 2831 on yhdystie Hämeenlinnan kaupungin ja Lopen kunnan alueella Kanta-Hämeessä. Tie alkaa valtatieltä 10 Rengon Nummenkylässä, kulkee Rengon Lietsan kautta, ylittää Kantatien 54 ja päättyy yhdystielle 2824 Lopella. Lue ja muokkaa kohdetta Yhdystie 2831 (Q11902650) Wikidatassa
| ||
Ilomäki rautakautinen hautapaikka Lopella Sijainti 60.74186293°N, 24.59334043°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 433010009 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ilomäki (Q65105354) Wikidatassa
|  | ||
 | Lopen kirkko on Lopella sijaitseva Konstantin Kiseleffin ja Elia Heikelin suunnittelema tyyliltään uusgotiikkaa edustava, vuosina 1885–1888 punatiilestä rakennettu päätytornillinen, tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko. Alttaripäädyssä on särmikäs sakasti. Runkohuonetta kapeampi torni on kolmikerroksinen ja sen kellot ovat vuosilta 1926 ja 1958. Kirkon seinillä on goottilaistyyliset pilasterit, ikkunat ovat pyörökaariset. Kirkon päädyissä on ristikomerot, joissa on pyöröikkunat. Ulkokatteena ovat satulakatot, sisällä taas tiilipilarien kannattelema tasakatto. Kirkko paloi vuonna 1914 ja sen sisätilat uusittiin Ilmari Launiksen johdolla vuosina 1920–1921, peruskorjaus tehtiin vuosina 1949–1950. Kirkon pinta-ala on 840 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 800 hengelle. Alttaritaulun Vuorisaarna maalasi taiteilija Kaapo Wirtanen vuonna 1929 tai 1928, ja vanha Felix Frangin maalaama alttaritaulu vuodelta 1901 on kirkon musiikkisalissa. Kirkon ensimmäiset 21-äänikertaiset urut valmisti Kangasalan urkutehdas vuonna 1926, joka uudisti ne 19-äänikertaisiksi vuonna 1959. Nykyiset 29-äänikertaiset urut vuodelta 1988 ovat tanskalaisen Christensen & Sønnerin valmistamat. Lopen kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Sijainti 60.71741832°N, 24.44041453°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305014) ja kohde (200577) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lopen kirkko (Q19706247) Wikidatassa
 Arkkitehdit Elia Heikel, Konstantin Kiseleff
|  | |
Lopen siunauskappeli
Rakennus (310319) ja kohde (203522) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lopen siunauskappeli (Q64031012) Wikidatassa
| |||
Lopen vanha kirkonmäki Lopen vanha kirkko, kyläasutus ja pappila edustavat alueen vanhinta asuttua ja rakennettua ympäristöä. Sijainti 60.709876°N, 24.428272°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4103 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lopen vanha kirkonmäki (Q30505918) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lopen vanha kirkonmäki. Lopen vanha kirkko eli niin sanottu Santa Pirjon kirkko on ilmeisesti 1660-luvun lopulla rakennettu puukirkko, joka sijaitsee Lopella. Kirkko nimettiin suojeluspyhimyksensä Pyhän Birgitan mukaan, nimi on kansan suussa muotoutunut Santa Pirjoksi. Kirkko sijaitsee korkealla mäellä lähellä Lopen kirkonkylän keskustaa, noin 1,5 kilometriä Pilpalan suuntaan. Sijainti 60.71°N, 24.43°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305015) ja kohde (200578) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lopen vanha kirkko (Q18662935) Wikidatassa
|  | |
Niemelä esihistoriallinen lapinraunio Lopella Sijainti 60.69398373°N, 24.38613996°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000031623 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Niemelä (Q65105347) Wikidatassa
|  | ||
Pietilä rautakautinen polttokenttäkalmisto Lopella Sijainti 60.70670885°N, 24.41370147°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000030850 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pietilä (Q65105345) Wikidatassa
|  | ||
Pälsi 1 rautakautinen hautapaikka Lopella Sijainti 60.69020455°N, 24.47048375°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 433010004 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pälsi 1 (Q65105366) Wikidatassa
|  | ||
Pälsi 3 rautakautinen kuppikivi Lopella Sijainti 60.6905789°N, 24.46462839°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 433010005 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pälsi 3 (Q65105364) Wikidatassa
|  | ||
Pälsi 4 poistettu rautakautinen kuppikivi Lopella (ei rauhoitettu) Sijainti 60.69130948°N, 24.46336167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 433010006 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pälsi 4 (Q65105356) Wikidatassa
|  | ||
Rautakosken ruukki toimi Lopen Salonkylässä Rautajoen varrella vuosina 1850–1905. Ruukki tuotti rautaa lähiseudulta kerätystä järvi- ja suomalmista. Tämä malmi sulatettiin harkoiksi ruukin harkkohytissä ja taottiin sitten kankiraudaksi. Ruukin perusti Salon kartanon omistanut lippujunkkari Adolf Sohlman. Vuonna 1860 Sohlman erotti ruukin laitoksineen ja kolmasosan Salon kartanosta vävylleen nimismies Johan August Lindgrenille joka oli toiminut ruukin isännöitsijänä sen perustamisesta lähtien. Näin syntynyttä uutta tilaa alettiin kutsua Salmion kartanoksi. Sijainti 60.68162868°N, 24.16100112°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000018358 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rautakosken ruukki (Q11890246) Wikidatassa
|  | ||
Salon kartano 1 (Makasiininmäki) historiallinen ja rautakautinen hautaröykkiö, kuppikivi ja viljelyröykkiö Lopella Sijainti 60.7422365°N, 24.18578083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 433010015 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Salon kartano 1 (Makasiininmäki) (Q65105353) Wikidatassa
|  | ||
Santamäen kartanomaisema Santamäen kartano kuuluu pieniin etelähämäläisiin kartanoihin, joiden monipuolinen rakennettu ympäristö edustaa useita historiallisia vaiheita ja tyylipiirteitä. Sijainti 60.745255°N, 24.595728°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4475 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Santamäen kartanomaisema (Q30509864) Wikidatassa
|  | ||
Topenon ja Vojakkalan kylät Vojakkala ja Topeno ovat etelähämäläisiä talonpoikaisia ryhmäkyliä, joiden kylärakenne on hyvin säilynyt ja rakennuskanta edustaa ajalleen tyypillistä, hyvin säilynyttä talonpoikaisrakentamista. Topenon kylän kantatalot, Hemmo, Sorri, Hurri ja Suutari, sijaitsevat selkeänä rivinä Topenojoen ja maantien varrella. Rakennettu kulttuuriympäristö 4463 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Topenon ja Vojakkalan kylät (Q30510241) Wikidatassa
| |||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Topenon ja Vojakkalan kylät. Topeno on kylä Lopen kunnan länsiosassa Kanta-Hämeen maakunnassa. Yhdessä Vojakkalan kylän kanssa Topeno kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Suomessa. Sijainti 60.767664°N, 24.295406°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Topeno (Q30253154) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Topenon ja Vojakkalan kylät. Vojakkala on kylä Lopen kunnan länsilaidalla. Lähimmät taajamat ovat Lopen kirkonkylä ja Renko, joihin on noin 20 kilometriä. Tammelaan on matkaa noin 30 kilometriä, lähimpiin kaupunkeihin Forssaan, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle noin 35 kilometriä. Sijainti 60.78235°N, 24.139933333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vojakkala (Q11901862) Wikidatassa
|  |
- Kanta-Hämeen kulttuuriperintökohteet kunnittain