Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Lappi
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamiseen Talkoot-sivulla.
- Lapin kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
Kuvauskohteet: Enontekiö.
Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen Arkkitehti Veikko Larkaksen Enontekiöön toisen maailmansodan jälkeen suunnittelema Hetan kirkko, muu julkinen rakentaminen ja asuntolakoulut edustavat jälleenrakennuskauden arkkitehtuurisuunnittelua Lapin kunnassa, jonka rakennuskannasta suurin osa tuhoutui Lapin sodassa.  Rakennettu kulttuuriympäristö 4262 RKY-palvelussa.
 Lue ja muokkaa kohdetta Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen (Q30505665) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen. Enontekiön kirkko sijaitsee Enontekiön kirkonkylässä, Hetassa. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1952. Rapattu tiilikattoinen kirkko, seurakunnan kuudes kirkko, on aivan Hetta – Palojoensuu -tien vierellä, pienen kumpareen päällä. Kirkko on eräs Museoviraston määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Museoviraston mukaan kirkko ja sen kellotorni ovat ”Hetan kirkonkylän maisemallisia maamerkkejä vesistön ja vaaranrinteen välissä”.  Sijainti 68.3845°N, 23.6323°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Enontekiön kirkko (Q3585525) Wikidatassa
 Arkkitehti Veikko Larkas
|  | |
Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven ja Pöyrisjärven kesäkylät edustavat maassamme pisimpään täyspaimentolaiseen poronhoitoon perustuneen saamelaisasutuksen vuotuismuuton elinympäristöjä Käsivarren Lapin karulla ja harvaan asutulla tunturiseudulla. Talvi- ja kesäkyläjärjestelmä perustuu paimentolaisen poronhoidon edellyttämään vuotuismuuttoon laidunkierron ja kalastusmahdollisuuksien toteuttamiseksi eri vuodenaikoina. Rakennettu kulttuuriympäristö 5213 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät (Q30506193) Wikidatassa
| |||
Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat. Rakennettu kulttuuriympäristö 5176 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (Q30506426) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat. Ahdaskurun silta on kivinen holvisilta, joka sijaitsee Enontekiön Kilpisjärvellä tullin ja valtakunnanrajan välisellä osuudella valtatietä 21. Silta on valmistunut vuonna 1943, ja se on ainoa Kilpisjärventien silta, joka säilyi Lapin sodasta. Se on museosilta ja sisältyi Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin vuoden 1993 inventoinnissa. Sijainti 69.07805634°N, 20.76138878°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Ahdaskurun silta (Q11849899) Wikidatassa
|  | |
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella. Rakennettu kulttuuriympäristö 5230 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit (Q30510328) Wikidatassa
| |||
Markkinan kirkonpaikka Markkinan historiallinen kirkonpaikka on ollut harvaan asutun pohjoisen Länsi-Lapin kirkollinen ja hallinnollinen keskuspaikka 1600-luvulta 1820-luvulle. Kirkonpaikka, kalmisto ja uhripetäjä kirkkotarhan koilliskulmassa sijaitsevat moreenikummun laella Tornionjoen latvahaarojen Lätäsenon ja Könkämäenon yhtymäkohdassa. Sijainti 68.487911°N, 22.296496°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 47010010 Muinaisjäännösrekisterissä
Rakennettu kulttuuriympäristö 5261 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Markkinan kirkonpaikka (Q30689712) Wikidatassa
|  | ||
 | Peltovuoma on kylä Enontekiön kunnan itäosassa Suomessa. Peltovuomasta on noin 10 kilometriä matkaa Nunnaseen ja 30 km Hettaan, Enontekiön kirkonkylään. Peltovuoman kylän eteläpuolella on kuusiraja ja pohjoispuolella taas mäntyraja. Peltovuomassa on myös Peltovuoman koulu. Sijainti 68.387221944444°N, 24.202778055556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4260 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Peltovuoma (Q12265737) Wikidatassa
|  | |
 | Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana. Sijainti 52.289444444444°N, 25.649444444444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4255 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Struven ketju (Q192243) Wikidatassa
|  | |
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Struven ketju. Stuorrahanoaivi on tunturi Enontekiöllä, Luoteis-Lapissa. Tunturin korkeus on noin 600 metriä. Tunturi sijaitsee vajaat 30 kilometriä Kaaresuvannosta koilliseen, kilometrin verran Norjan rajalta. Tunturi on osa Tarvantovaaran erämaa-aluetta. Sijainti 68.682442°N, 22.74593°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000014145 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Stuorrahanoaivi (Q10682441) Wikidatassa
|  |