Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Imatra
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
- Etelä-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kuvauskohteet: Imatra.
Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet Imatran Voiman ja Kuparin asuntoalueet ovat korkeatasoinen esimerkki teollisuuden pyrkimyksestä kohottaa työväestön asuinoloja.  Rakennettu kulttuuriympäristö 1936 RKY-palvelussa.
 Lue ja muokkaa kohdetta Imatran Voiman ja Kuparin asuinalueet (Q30509427) Wikidatassa
| |||
 | Imatran poliisitalo toimistorakennus Imatralla  Sijainti 61.17158038°N, 28.77423291°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303455) ja kohde (200056) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Imatran poliisitalo (Q55021966) Wikidatassa
 Arkkitehti Martti Välikangas
|  | |
Imatrankosken kulttuuriympäristö Imatrankosken ympärille varhain muodostunut matkailu ja Vuoksen varrelle keskittynyt teollisuus asuma-alueineen ovat jättäneet jälkensä Imatrankosken alueen kulttuurimaisemaan. Sijainti 61.171292°N, 28.773886°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1175 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Imatrankosken kulttuuriympäristö (Q29974159) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Imatrankosken kulttuuriympäristö. Imatran Valtionhotelli on Imatrankosken partaalla Imatralla sijaitseva, vuonna 1903 valmistunut arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema jugendlinna, joka toimii hotellina. Sijainti 61.169030555556°N, 28.770969444444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Imatran Valtionhotelli (Q5403427) Wikidatassa
Arkkitehti Usko Nyström
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Imatrankosken kulttuuriympäristö. Imatran vesivoimalaitos on Fortumin omistama vesivoimalaitos Vuoksessa Imatralla. Sijainti 61.1695°N, 28.7736°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Imatrankosken vesivoimalaitos (Q11864761) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Imatrankosken kulttuuriympäristö. Imatrankoski on Imatralla Vuoksessa sijaitseva Suomen suurin koski. Sijainti 61.16833333°N, 28.77166667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Imatrankoski (Q1418090) Wikidatassa
|  | |
Immolan kasarmialue Immolan kasarmialue edustaa 1900-luvun alkupuolen uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia yhdessä Utin varuskunnan, Kauhavan ilmasotakoulun ja Luonetjärven kasarmin kanssa. Sijainti 61.241472222222°N, 28.895588888889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1169 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Immolan kasarmialue (Q30560058) Wikidatassa
|  | ||
Immolan kasarmialueen ammuslataamo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immolan kasarmialue. asevarasto Imatralla Sijainti 61.24511002°N, 28.90683593°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303516) ja kohde Immolan kasarmialue (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Immolan kasarmialueen ammuslataamo (Q55594975) Wikidatassa
|  | ||
Immolan kasarmialueen autotalli Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immolan kasarmialue. autotalli Imatralla Sijainti 61.24127862°N, 28.89881115°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302707) ja kohde Immolan kasarmialue (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Immolan kasarmialueen autotalli (Q55595260) Wikidatassa
|  | ||
Immolan kasarmialueen esikuntarakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immolan kasarmialue. rakennus Imatralla Sijainti 61.24313864°N, 28.89353913°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302700) ja kohde Immolan kasarmialue (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Immolan kasarmialueen esikuntarakennus (Q55597707) Wikidatassa
|  | ||
Immolan kasarmialueen lentohalli I Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immolan kasarmialue. lentokonehalli Imatralla Sijainti 61.24318551°N, 28.90173925°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302708) ja kohde Immolan kasarmialue (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Immolan kasarmialueen lentohalli I (Q55596286) Wikidatassa
|  | ||
Immolan kasarmialueen päävartio Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immolan kasarmialue. päävartio Imatralla Sijainti 61.24241047°N, 28.89297373°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302701) ja kohde Immolan kasarmialue (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Immolan kasarmialueen päävartio (Q55597636) Wikidatassa
|  | ||
Immolan kasarmialueen rantasauna Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immolan kasarmialue. saunarakennus Imatralla Sijainti 61.23802204°N, 28.90571149°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302709) ja kohde Immolan kasarmialue (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Immolan kasarmialueen rantasauna (Q55598067) Wikidatassa
|  | ||
Immolan kasarmialueen sairaala Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immolan kasarmialue. sairaala Imatralla Sijainti 61.23946534°N, 28.88981636°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303453) ja kohde Immolan kasarmialue (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Immolan kasarmialueen sairaala (Q55598000) Wikidatassa
|  | ||
Immolan kasarmialueen teknillinen rakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immolan kasarmialue. rakennus Imatralla Sijainti 61.24168146°N, 28.89889115°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302702) ja kohde Immolan kasarmialue (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Immolan kasarmialueen teknillinen rakennus (Q55597797) Wikidatassa
|  | ||
Immolan kasarmialueen upseerikerho Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immolan kasarmialue. upseerikerho Imatralla Sijainti 61.24018667°N, 28.89151759°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303454) ja kohde Immolan kasarmialue (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Immolan kasarmialueen upseerikerho (Q55599352) Wikidatassa
|  | ||
Niskapietiläntie 35 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immolan kasarmialue. Immolan kasarmialueen asuintalo Imatralla Sijainti 61.24020726°N, 28.89710712°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303514) ja kohde Immolan kasarmialue (200060) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Niskapietiläntie 35 (Q55595118) Wikidatassa
|  | ||
Kaukopään tehtaan asuinalueet Kaukopään sulfaattiselluloosatehtaan asuinalueet, johdon asuma-alue Insinööriniemi ja tehtaan vieressä oleva työläisten asuntoalue Lättälä, lukeutuvat funktionalistisen kauden merkittäviin asuinympäristöihin. Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään tehtaan asuinalueet ovat tehtaan perustamisvaiheesta 1934-1936. Sijainti 61.242624°N, 28.859475°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1168 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kaukopään tehtaan asuinalueet (Q30509608) Wikidatassa
|  | ||
 | Kolmen Ristin kirkko, josta käytetään myös nimeä Vuoksenniskan kirkko, on Alvar Aallon suunnittelema kirkko Imatralla Etelä-Karjalassa. Se on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin keskeisiä rakennuksia ja kuuluu Alvar Aallon kansainvälisesti arvostetuimpaan tuotantoon. Kirkko rakennettiin valkoiseksi rapatusta tiilestä 1957–1958 ja vihittiin käyttöön 28. syyskuuta 1958. Urakoitsijana toimi paikallinen rakennusliike Isola. Sijainti 61.23670981°N, 28.85613236°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305129) ja kohde (200692) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1177 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kolmen Ristin kirkko (Q3674365) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
|  | |
Vuoksenniskan pappila Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kolmen Ristin kirkko. pappila Imatralla Sijainti 61.2364095°N, 28.85531893°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (309421) ja kohde Kolmen Ristin kirkko (200692) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Vuoksenniskan pappila (Q55597275) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
|  | ||
Kylpylä etelä varhaismetallikautinen lapinraunio Imatralla Sijainti 61.20724499°N, 28.72252241°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000021999 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kylpylä etelä (Q65094484) Wikidatassa
|  | ||
 | Niskapietiläntie on museotie Ruokolahden Huhtasen ja Rautjärven Miettilän kylien välillä. Museotie on osa yhdystietä 3981, joka alkaa Imatralta seututie 160:ltä ja päättyy yhdystiehen 3991 Rautjärvellä. Koko yhdystien pituus on noin 30 kilometriä ja museotien osuus siitä on 19,5 kilometriä. Tie otettiin museotieksi vuonna 1989. Sijainti 61.22972222°N, 28.9625°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4166 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Niskapietiläntie (Q20737024) Wikidatassa
|  | |
Tornansaaren teollisuusalue, Neitsytniemen kartano ja Niskalammen asuntoalue Imatra ja Lauritsala ovat Vuoksen vesistön ja Saimaan kanavan vaikutuspiiriin, kuljetusyhteyksien ja puutavaran saannin kannalta edulliseen paikkaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa syntyneen puunjalostuksen suuryritysten ensimmäiset keskittymät. Rakennettu kulttuuriympäristö 1181 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tornansaaren teollisuusalue, Neitsytniemen kartano ja Niskalammen asuntoalue (Q30505721) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tornansaaren teollisuusalue, Neitsytniemen kartano ja Niskalammen asuntoalue. Tainionkosken vesivoimalaitos on vesivoimalaitos Tainionkoskessa Imatralla, Vuoksen yläjuoksulla. Se yläpuolella 1,3 kilometrin päässä sijaitsee Saimaa, josta se saa vetensä, joten voimala voidaan luokitella säännöstelyvoimalaksi. Sijainti 61.21055603°N, 28.78527832°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tainionkosken voimalaitos (Q11896016) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tornansaaren teollisuusalue, Neitsytniemen kartano ja Niskalammen asuntoalue. Tornan silta ylittää Tainionkosken Imatralla. Tainionkosken voimalaitoken yläpuolelle vuonna 1944 valmistunut langerpalkkisilta sortui osittain sillan kannen purkutöiden yhteydessä elokuussa 1998 ja yksi työntekijä kuoli. Sortuneen sillan paikalle korjattiin teräsrakenteinen silta, joka otettiin käyttöön heinäkuussa 1999. Sijainti 61.21305556°N, 28.7875°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tornan silta (Q11898206) Wikidatassa
|  |
- Etelä-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain