Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Alajärvi
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
- Etelä-Pohjanmaan kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kuvauskohteet: Alajärvi.
Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset Alajärven keskustassa muodostavat C.L. Engelin johdolla Intendentinkonttorissa suunniteltu ja tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun toteuttama kirkko sekä klassillista modernismia edustavat, arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat kunnan ja seurakunnan hallintorakennukset arkkitehtonisesti poikkeuksellisen korkeatasoisen ja maisemallisesti vaikuttavan kirkonkylän keskuksen. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kaupungintalo, virastotalo, kirjasto, terveystalo sekä seurakuntatalo muodostavat yhtenäisen, valkeaksi rapattujen matalien rakennusten ryhmän, jota täydentävät Aallon varhaistuotantoon kuuluvat nuorisoseurantalo, kunnansairaala ja Villa Väinölä. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset. Alajärven hallintokeskus on Alvar Aallon suunnittelema rakennusryhmä Alajärven keskustassa. Sen muodostavat kaupungintalo, terveyskeskus ja seurakuntatalo. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset. Alajärven kaupunginkirjasto on Alajärvellä kaupungintalon vieressä sijaitseva kirjastorakennus. Kirjasto on rakennettu Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n suunnitelmien ja Aallon vuonna 1966 tekemän hallintokeskussuunnitelman pohjalta. Rakennus valmistui 1991 ja avattiin yleisölle tammikuussa 1992. Kirjaston sisustussuunnittelun on tehnyt Aallon toimistosta sisustusarkkitehti Varpu Lönnström. ![]() ![]() | ![]() | ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset. Alajärven kirkko eli Gabrielin kirkko Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla on Carl Ludvig Engelin suunnittelema puinen ristikirkko. Se valmistui 1836 ja vihittiin käyttöön 1841. Kirkon rakennustöitä johtivat Heikki ja Jaakko Kuorikoski. Kirkko sijaitsee Alajärven länsirannalla kaupungin keskustan lähettyvillä. Verner Thomén maalaama alttaritaulu kuvaa Jeesuksen rukoustaistelua Getsemanen puutarhassa. Kirkossa on Kangasalan urkurakentamon 33-äänikertaiset urut. Kirkon sisäänkäynnin vieressä on Heikki Mikkilän veistämä vaivaisukko. ![]() ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Alajärven kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Alajärven kirkko.
![]() ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset. Alajärven suojeluskuntatalo on Alvar Aallon suunnittelema puurakennus Alajärvellä. Aalto suunnitteli rakennuksen opiskeluaikanaan vuonna 1919, ja se valmistui 1920. Talo on aumakattoinen ja linnamainen. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset. Villa Väinölä on vuonna 1926 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema kaksikerroksinen asuintalo Alajärvellä. Aalto suunnitteli talon veljelleen Väinö Aallolle ja tämän perheelle. ![]() ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Villa Väinölän piharakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Villa Väinölä. piharakennus Alajärvellä ![]() ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Hautasaarenmäki historiallinen kesähauta Alajärvellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Iiruunranta poistettu rautakautinen hautapaikka Alajärvellä (ei rauhoitettu) ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Kilpakangas mahdollinen historiallinen kesähauta Alajärvellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Lehtimäen kirkkomaisema Peltoaukean keskeltä kohoava 1800-luvun alkuvuosina rakennettu Lehtimäen kirkko on säilyttänyt asemansa vaikuttavana maisemallisena maamerkkinä. Mäellä seisova puukirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen, torniin päättyvä attikaosa. ![]() ![]() | |||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lehtimäen kirkkomaisema. Lehtimäen kirkko on Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Jacob Rijfin suunnittelema tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko, joka valmistui vuonna 1800. Kirkon ristikeskuksessa on kahdeksankulmainen tornillinen attika. Kirkon sakaroissa on satulakatteet, attikassa monisärmäinen kekokatto. Sisällä taas sakaroissa on lautaholvaus ja keskustassa pyöreä kupu. Erillinen Abrahan Hernesmaan 1835 rakentama kolmikerroksinen kellotapuli yhdistettiin solarakennuksella kirkkoon 1895, tapulin kellot ovat vuosilta 1801 ja 1877. Kirkkoa on korjattu vuosina 1895, 1896 ja 1897, peruskorjaus ja entisöinti tehtiin 1947–1948. ![]() ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Lehtimäen kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lehtimäen kirkko.
![]() ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila Pohjalaisen lakeuden kuvauksista tunnetuksi tulleen taidemaalari Eero Nelimarkan huvilalla ja suvun kotitilalle rakennetulla taidemuseolla on olennaista merkitystä taiteilijan elämäntyön tulkinnassa. ![]() ![]() ![]() | |||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila. Nelimarkka-museo on Alajärvellä Pekkolanniemellä sijaitseva Etelä-Pohjanmaan alueellinen vastuumuseo. Sen tilat sijaitsevat taiteilijaprofessori Eero Nelimarkan isän kotitilan alueella. Museorakennuksen on suunnitellut Hilding Ekelund ja sen avajaisjuhla oli kesällä 1964. ![]() ![]() | ![]() | ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila. Villa Nelimarkka on vuonna 1932 valmistunut Alajärvellä sijaitseva huvila, jonka rakennutti ja suunnitteli taiteilija Eero Nelimarkka. Suojeltu rakennus kuuluu läheisen Nelimarkka-museon kanssa valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Nelimarkka asui ja maalasi huvilallansa pitkiä aikoja, ja 1960-luvulla hän pyrki muokkaamaan rakennusta taidekoulun käyttöön. Siihen rakennus oli liian pieni, ja sen läheisyyteen rakennettiin Nelimarkka-museo. Museon valmistuttua huvila oli vuokralla ja pitkän aikaan tyhjillään. Alajärven kaupungin omistaman rakennuksen kunnostustyöt valmistuivat vuonna 2013. Sen jälkeen Villa Nelimarkkaa on käytetty taiteilijaresidenssinä sekä tapahtuma- ja näyttelytilana. ![]() ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Villa Nelimarkan pihatupa Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila. piharakennus Alajärvellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Villa Nelimarkan savusauna Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila. savusauna Alajärvellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Niittytupa rakennus Alajärvellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Niittytuvan lato Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Niittytupa. lato Alajärvellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Pinniäinen mahdollinen historiallinen kesähauta Alajärvellä ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Pyhävuoren kalliomaalaus sijaitsee Lappajärven kaakkoispuolella Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Kalliomaalaus on poikkeuksellinen siitä syystä, että paikka on matalaa vuorta ja on kaukana vesistöistä. Jos maalaus on esihistoriallinen, laajentaa se kalliomaalausten aluetta merkittävästi. Kalliomaalauksen löysi geologian harrastaja Kari Väisänen vuonna 2008. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Pyhävuori on vuorenselänne Lapväärtissä Kristiinankaupungissa. Sen korkeus merenpinnasta on 129 metriä, ja se on Pohjanmaan maakunnan korkein kohta. Siellä on runsaasti harvinaisia kasvilajeja, kuten Siperian metsäköynnös, ja muinaisia rantakivikkoja. Pyhävuoren huipun läheisyydessä on radioasema ja sen länteen laskevalla rinteellä on laskettelurinne. ![]() ![]() ![]() | ![]() | ||
Saunapelto mahdollinen historiallinen hautapaikka Alajärvellä ![]() ![]() ![]() | ![]() |
- Etelä-Pohjanmaan kulttuuriperintökohteet kunnittain