Wikiprojekti:Mediataide/Mediataiteen aikajana/1980-luku
navigaatio
1980-luku muokkaa
1980 – Osmo Lindeman julkaisee kirjan Elektroninen musiikki (Otava).[1]
1981 – Asko Mäkelä perustaa Vanhan gallerian Helsingin ylioppilaskunnan Kulttuurikeskukseen ja järjestää näyttelytoiminnan ohella videonäytöksiä.[1]
1982 – Pekka Sirén, Erkki Kurenniemi ja Pentti Kakkori valmistavat Työn kantaatin Yleisradion teknisten tilauksesta. Ensimmäinen 2-kanavaista videota ja 4-kanavaista elektronimusiikkia hyödyntävä teos sisältää kuvaa YLEn linkkitornin rakentamisesta ja tietokonegrafiikkaa.[1]
1982 – Turppi-ryhmä kuvaa Lehtimäellä performanssivideon Earth Contacts. Ryhmän jäsenet ovat Marikki Hakola, Lea ja Pekka Kantonen, Martti Kukkonen sekä Jarmo Vellonen.[1]
1982 – Pekka Tolosen ohjelmoima keinopersoona ja keskusteluautomaatti Kalle kotipsykiatri on ensimmäisiä kotitietokoneille julkaistuja tekoälyohjelmia. Ohjelmakoodi julkaistaan Prosessori-lehdessä.[1]
1982 – Tööt-filmi tuottaa tietokoneanimaation Ukonlintu ja virvaliekki, ohjaajina Antti Kari ja Jukka Ruohomäki.[1]
1982 – Dimensio-ryhmän 10-vuotisnäyttely Taidehallissa. Keskustelua herättää Erkki Kurenniemen lattialla itsekseen liikkuva kiroileva robotti Master Chaynjis, josta eräs kävijä provosoituu ja rikkoo teoksen.[1]
1982 – Anneli Nygrenin Rakkaudesta rocktähteen on tekijän ensimmäisiä videoteoksia kaitafilmiharrastuksen jälkeen.[1]
1982 – Suomalaista ja saksalaista videotaidetta Sara Hildénin taidemuseossa ja Vanhan galleriassa.[1]
1982 – Jack Helen Brut -taiteilijaryhmän Valokopio, ”eläviä veistoksia”, diaprojisointeja ja ääntä yhdistävä performanssi saa ensi-iltansa Helsingin juhlaviikoilla.[1]
1983 – Arto Kytöhonka ja Pekka Tolonen julkaisevat Runeberg-runogeneraattorin.[1]
1983 – Ö-ryhmän aktio Rahaa Kansainvälisen valuuttarahaston Helsingin-kongressin aikana.[1]
1983 – Kalifornian Long Beach Museum of Art -taidemuseossa ensimmäinen suomalaisen videotaiteen esittely ulkomailla. Näyttelyn kuratoi Asko Mäkelä, taiteilijoina muun muassa Mervi Kytösalmi-Buhl, Antti Kari ja Tööt-filmi sekä Turppi- ja Homo $ -ryhmät.[1]
1983 – Valokuvataide – Arkitaide -tapahtuman ohjelmassa muun muassa Keijo Kansosen stereogrammeja ja Argon 18 -ryhmän neonveistoksia. Matti Knaapin radiopuhelimilla ohjaama Nosturibaletti ottaa haltuun Forum-kauppakeskuksen työmaan.[1]
1983 – ARS 83 -näyttely esittelee laajan kansainvälisen videotaidekatsauksen Ateneumissa.[1]
1983 – Timo Humalojan ohjaama James Joycen Odysseus-kuunnelma valtaa YLEn Rinnakkaisohjelma-kanavan yhtäjaksoisesti seitsemän tunnin ajaksi.[1]
1983 – Pohjoismainen videotaiteen konferenssi Hanasaaressa. Erkki Kurenniemi alustaa aiheesta ”Tietokone syö videon” ja Suomea edustaa myös Mervi Kytösalmi-Buhl.[1]
1984 – Marikki Hakolan media- ja kulutuskriittinen scratch-video The Time is Right for… syntyy Kuvataideakatemian lopputyönä ja monikanavainen PRE-videoinstallaatio esitetään Vanhan galleriassa.[1]
1984 – Peter Bashmakov ja Väiski Putkonen avaavat Galaktisen av-palvelunsa (Gap) Vanhan galleriassa. Mukana on teoksia videotaiteen ja lyhytelokuvan välimaastosta.[1]
1984 – Pekka Nevalaisen tunnin pituinen Raketti kuvaa TV-monitoria vasten asetetun pahviraketin ”lentoa”.[1]
1984 – Lahden AV-biennaali on ensimmäinen audiovisuaaliselle taiteelle omistettu festivaali. Tapahtumaa järjestetään vuoteen 1996 saakka.[1]
1984 – Kuopion kaupunki perustaa videopajan. 1990-luvun alkupuolella Suomen kunnissa toimii yli 30 pajaa, jotka tarjoavat videotuotannon koulutusta ja fasiliteetteja myös videotaiteilijoille.[1]
1985 – Taideteollisessa korkeakoulussa hyödynnetään tietokonetta kuvaamataidon opetuksessa taidekasvatuksen osastolla ja tuotetaan teoksia Martina Paatela-Niemisen johdolla.[1]
1985 – Ritva Mitchellin toimittama Uusi teknologia, taiteet, taidepolitiikka on ensimmäinen mediateknologiaa ja taidetta tarkasteleva kulttuuripoliittinen julkaisu.[1]
1986 – Ihmisen reiät – sommitelma filmille, videolle, dialle, ääninauhalle, valonheittimelle, ihmiselle ja paperille – esitetään Jyväskylän Kesässä. Jack Helen Brut- ja Homo $ -ryhmien yhteistuotannon ohjaavat Satu Kiljunen ja Annette Arlander.[1]
1986 – Markku Metsämäen fotogrammetrinen 3D-teos Iron Man palkitaan ACM Siggraphissa Yhdysvalloissa. Teoksen tekniikkaa käytettiin myöhemmin fotogrammetrisissä 3D-skannereissa.[1]
1986 – Magnus Lindbergin ja Juha Siltasen radiofonia Faust voittaa Prix Italia -kilpailun radiosarjan.[1]
1986 – Valo- ja äänisuunnittelun laitos aloittaa Teatterikorkeakoulussa.[1]
1986 – AV-alan koulutuksen Suomessa avaa Lahden taideoppilaitoksen (Muotoiluinstituutti) videokuvauksen osasto, jossa opiskelee useita varhaisia mediataiteilijoita.[1]
1986 – YLEn kuusiosainen Videootti-ohjelmasarja esittelee videotyöpajoissa tehtyjä tuotantoja.[1]
1987 – Erkki Pirtola aloittaa 30-vuotisen tapahtumataltioinnin videokameralla.[1]
1987 – Pekka Sirén (YLE) ja Agnieszka Waligórska perustavat äänitaideryhmä ProTon Sonic Art Groupin.[1]
1987 – Marikki Hakolan, Kaija Saariahon ja työryhmän dystooppinen Piipää-mediaspektaakkeli esitetään Vanhalla ylioppilastalolla.[1]
1987 – Auki-ryhmä taltioi Pohjois-Norjassa esityksiä videolle ja valokuviksi ja käyttää materiaalia Vanhalle rakennetussa Jumalan silmä -installaatiossa.[1]
1987 – Rauman taidemuseo avaa jokavuotiset videotapahtumat, jotka jatkuvat Sähköisen taiteen viikkoina 1992–95. Ohjelmasta vastaa Janne Koski.[1]
1987 – MUU ry:n perustava kokous järjestetään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjakahvilassa. Tehtäväkseen yhdistys määrittelee performanssi-, tila-, käsite-, ympäristö- ja elämäntapataiteiden sekä videotaiteen ja tietokoneavusteisten taiteiden edistämisen.[1]
1987 – Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK perustetaan Kopioston yhteyteen. Pääsihteeri Juha Samolan johdolla AVEK jakaa Opetusministeriön määrittämän vuosittaisen kopiointimaksun tukena tekijöille ja tuotannoille. AVEKin toimintamalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen, ja siitä tulee lyhytelokuvien ja mediataidetuotantojen keskeinen tukija.[1]
1987 – Visuaalisen taiteen edistämiskeskus Visek perustetaan Kuvaston yhteyteen. Visek myöntää apurahoja visuaalisen alan taiteilijoille, apurahat katetaan AVEKin tavoin pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön hyvitysvaroista.[1]
1987 – Tiedekeskus Heureka avataan.[1]
1988 – Kaija Saariahon radiofonia Stilleben voittaa Prix Italia -kilpailun radiosarjan. Itävallan ORF-radioyhtiö tilaa Marikki Hakolalta sävellykseen perustuvan videon Stilleben – Milena’s Journey Linzin Ars Electronica -televisiogaalaan 1989.[1]
1988 – Harri Larjoston valokuvasekvenssi- ja videoteos Transitions esitetään Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Tikkurilan kaupunkitilassa.[1]
1988 – Matrix Mind -ryhmän (Otso Pakarinen & Pekka Tolonen) Image of Disease -videoanimaatio visualisoi HIV-koodia.[1]
1988 – MUU ry:n Megapaja julistautuu nykytaiteen keskukseksi. Kaksi kuukautta kestävän tapahtuman ohjelmassa on Katajanokan vanhaan konepajaan viritettyjä tilateoksia, performansseja sekä videokahvila.[1]
1988 – MUU ry esittäytyy myös Taidemaalariliiton gallerian ryhmänäyttelyssä, jossa ovat mukana Lauri Anttila ja Outi Heiskanen.[1]
1988 – Kai Salomaan, Markku Uimosen ja Juha Westmanin valoteos Valoaalto ”huuhtelee” Helsingin Juhlaviikoilla Finlandia-talon seiniä ja Senaatintorilla esitetään Ekku Peltomäen laservaloteos Finlandia.[1]
1989 – Marjatta Oja esittää projisointia hyödyntävän Pöytä-videoveistoksen osana opinnäytetyötään.[1]
1989 – Olli Kortekankaan radiofonia Memoria voittaa Prix Italia -kilpailun erikoispalkinnon.[1]
1989 – Arto Kytöhongan ja Kari Seitsosen PoemStar-runogeneraattori (tietokoneohjelma).[1]
1989 – Kansainvälinen postitaidenäyttely Optimism Mail Art Tampereen nykytaiteen museossa, näyttelyn kokoavat Ilkka-Juhani Takalo-Eskola ja Arto Kytöhonka.[1]
1989 – Muu We You -kesänäyttely Billnäsin ruukilla esittää teoksia lähes sadalta taiteilijalta, mukana on Muu-taiteilijoita, virolaisia avantgardisteja ja New Yorkin Colab-taiteilijaryhmä. Tarja Ervastin, Marita Liulian ja Ilkka Volasen valo- ja ääni-installaatio Arbeit Macht Frei yltää kriitikko Leena-Maija Rossin mukaan näyttelyn laajimpaan ajatukselliseen synteesiin.[1]
1989 – MUU ry aloittaa näyttely- ja tapahtumatoiminnan Helsingin VR-makasiineilla Eduskuntataloa vastapäätä. AV-arkki perustetaan osaksi MUU ry:tä arkistoimaan teoksia ja tarjoamaan teoksille esityskalustoa.[1]
1989 – Kuopion kansainvälinen videofestivaali järjestetään MUU ry:n, AV-arkin ja Kuopion videopajan yhteistyönä. Ohjelmasta vastaavat Perttu Rastas, Erkki Huhtamo ja Olli Väänänen.[1]
1989 – Valtion viestintäkulttuuritoimikunta esittää laajaa kehittämisohjelmaa videotuotannon edistämiseen, mutta valtiovarainministeriö tyrmää esityksen. Keskustelua aiheesta käydään Helsingin Sanomissa, jossa MUU ry:n ja AVEKin edustajat ovat huolissaan riippumattoman videon, videotaiteen ja videopajojen kohtalosta.[1]