Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Joan Miró

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (90,0 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --Tappinen (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 23.19 (EEST) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Joan Miró

Keskimääräistä parempi taiteilija-artikkeli. Jo LA tasolla todettu "vaikka hyväksi" - tämä alkaa olla "liian hyvä lupaavaksi". --Tappinen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 19.57 (EEST)

Äänestys päättyy 5. elokuuta 2013 kello 19.57 (EEST).

Kannatan

1. Kokonainen tarina, kannatan--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 20.47 (EEST)
2. Nähdäkseni täyttää kriteerit.Tetopa (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 09.12 (EEST)
3. Sopii HA-tasolle. --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 22.39 (EEST)
4. Pari heikohkoa lähdettä (tai suoraan sanottuna kelvotonta), mutta eipä noilla mitään kiistanalaista lähteistetä. --Otrfan (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 22.47 (EEST)
5. Erinomainen artikkeli. Artikkelien kirjoittajat ovat tehneet hyvää yhteistyötä. --Juusohe^!? 31. heinäkuuta 2013 kello 22.49 (EEST)
6. —kallerna (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 12.27 (EEST)
7. Hyväksi juu. Kielessä tosin olisi vielä hiomista, varsinkin jos suositelluksi pitäisi saada.--Tanár 1. elokuuta 2013 kello 15.40 (EEST)
8. --Harkasammakko (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 20.37 (EEST)

Vastustan

1. Vastustan niin kauan kuin siellä on esimerkiksi tällaisia koomisia pätkiä: "hänen mielikuvituksensa runko oli tarmokkaan provinsiaalista, jonka juuret olivat katalonialaisessa kompostissa; sitä toisin muokkasi kubismin vaikutus ja sen jälkeen sulautuminen surrealistien avantgardeen 1920-luvulla, mutta sen itsepintainen mielikuvitus juontuu niinkin syvältä kuin hänen suurelta katalonialaiselta edeltäjältään, arkkitehti Antonio Gaudilta". --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. elokuuta 2013 kello 09.46 (EEST)

Keskustelu

Artikkelin alussa on nyt monta kuvaa, joista ei selviä miten ne liittyvät Miróón. --Savir (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 20.06 (EEST)

Laajensin kuvatekstejä, auttoiko ? --Tappinen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 20.13 (EEST)

Joku oli halunnut poistaa Sagrada Familian kuvan, kun ei ilmeisesti malttanut lukea tekstistä, että Miro ihaili Gaudia. Itse asiassa he kuuluvat samaan kulttuuripiiriin, katalonialaiseen "Modernista" liikkeeseen, Miro oli vaan sen nuorempaa polvea. Mutta kuvateksti selostaa nyt tuon välittömän yhteyden. Omasta mielestäni kaikkia kuvia koskevia leipätekstejä ei aina kannata siirtää kuvien alle, vaan pitää luottaa että lukija osaa/malttaa lukea tekstin ja yhdistää sen kuvaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 20.42 (EEST)

Nyt kuvista edes selviää, miten ne liittyvät artikkelin aiheeseen, mikä on minun mielestäni kyllä vähimmäisvaatimus. Tietääkseni kuvat yleensä luetaan ennen tekstiä, etenkin taiteilija-artikkeleissa, joten ne eivät saisi jättää lukijaa hämmennyksen valtaan. Edellinen hyväksi valittu taiteilija-artikkeli Michelangelo on kuvitukseltaan ja kuvateksteiltään mielestäni melko esimerkillinen, joskin Mirosta on lisäksi olemassa valokuva-aineistoa hänen elinajaltaan. Olisi mielestäni ihan hyvä jos ensimmäinen esimerkki Miron taiteesta olisi jo artikkelin alkupuoliskossa. --Savir (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 21.54 (EEST)

Olisi hienoa jos tekisit ehdotuksia mitä kuvia siirrettäisiin mihin kohti, vai pitäisikö jopa elämänkerta siirtää tuotanto-kappaleen jälkeen  ? Miro aloitti veistosten tekemisen 1960-luvulla, joten uran ensimmäisistä 40 vuodesta ei ole vapaita teoksia. Myöhemmät teokset eivät ole edustavia varhaisvaiheen tarinoiden joukkoon; teoskuvia on lähdeviitteissä josta niitä voi vertailla. --Tappinen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 22.08 (EEST)

En tunne Miroa niin hyvin että osaisin valita tähän kaikkein edustavimmat kuvat tai muuten muokata artikkelia perehtymättä aiheeseen, toisin kuin Michelangelossa, josta luin muutaman elämäkerran samalla kun kirjoitin artikkelia. Ehkä esimerkkiteoksen sijoittaminen luontevasti alkupuolelle on tässä vaikeaa. --Savir (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 22.21 (EEST)

Kyllä on tärkeää, että lukija pääsee heti "asiaan" eli tässä tapauksessa Miron taiteeseen. Lisäsin "pääkuvan" Nainen ja lintu-veistoksesta alkuun.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 23.50 (EEST)

Kannattaisiko tehdä jopa pieni galleria johdannon loppuun, taikäyttää pinoa sitaattikuvia kuten en-wiki ? --Tappinen (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 18.11 (EEST)

Elämäkertahan käsittelee todella kattavasti Mirón tuotannon vaiheita, ettei ole minusta järkevää siirtää sitä tuotanto-kappaleen jälkeen. Mutta siis kyllähän sitaattikuvia voi käytää tieteellisessä esityksessä. Tässä tapauksessa maalausten käyttö olisi jopa järkevää, sillä paikoin tuotantoa kuvaillaan niin lennokkain sanankääntein, että maallikolla ei ole mitään mahdollisuutta ymmärtää. Tämä lähteetön kappale "Mirón maalausten maailmassa luuttomat, leijuvat ja amorfiset oliot vaihtavat muotoaan ja asemiaan tilassa ja maailmankaikkeudessa. Kuviolla ja objekteilla, kuten kala, hyönteinen, tikapuut, liekit, tähdet, lieriöt, ympyrät ja pallot on todellisuudessa vastaavat hahmonsa, mutta maalauskankaalla heiluvat värilliset varjot juhlien lomapäivää." on erityisen kryptinen. Kuvateksteistä sen verran, että sen ei ole mitään väliä, että niissä on jotain toistoa. Samat asiat voi siis käytännössä kertoa sekä leipätekstissä kuin kuvissa, mutta kuvat pitää silti linkittää artikkeliin kuvatekstin avulla. Ei voi olettaa, että lukijan pitäisi tuntea teksti kuvien ymmärtämiseksi. Nyt siis ne näyttää jo huomattavasti paremmilta. Artikkelihan on laaja, mutta elämäkerta jää käytännössä kesken, sillä kuolemaa ei mainita. --PtG (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 09.54 (EEST)

Lisäsin kaksi lausetta kuolemasta. --Tappinen (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 18.11 (EEST)

Olen eri mieltä käyttäjä PtG:n kanssa. Taideteosten kuvailussa ei ole mitään erikoisen kryptistä, joka varmaan tarkoittaa salaperäistä. Päin vastoin, mainittu lause avaa ja selkiyttää sitä, mitä Miron kuvissa on. Miron kuolemassa ei ole tapahtumana mitään merkittävää hänen tuotantonsa, uransa tai historian kannalta, joten sen lisääminen on tarpeetonta ja pedanttista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 20.52 (EEST)

Nähdäkseni kuolemalla on huomattavan merkittävä vaikutus ihmisen elämään. Olen ehkä poikkeuksellisen tyhmä yksilö, mutta en edelleenkään tiedä miten värilliset varjot juhlivat lomapäivää ja miten ne liittyy erilaisiin kuvioihin, joita vastaavat todellisuudessakin jotkut hahmot. --PtG (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 00.04 (EEST)

Miron kuvien ekfrasis voi mielestäni olla hieman lennokastakin, ei se tässä yhteydessä haittaa. Jos kuoleman merkitystä ei Miro-tutkijoiden teksteissä erityisesti ole, turha sitä on erikseen mainita. Taiteilija-artikkeleihin ei muutenkaan pitäisi liittää mitään sellaista taiteilijan yksityiselämästä, mitä tutkijat eivät ole ottaneet selville. Erikseen ovat julkkisten avioelämää ja muuta oheistietoa sisältävät artikkelit. Niitä pitäisi ottaa huomioon vain, jos niillä on erityistä taidehistoriallista tai kulttuurista merkitystä. Esimerkiksi Picasson sukupuolielämää on paljonkin pohdittu, koska se liittyy hänen tuotantoonsa, mutta Miron kohdalla vastaavaa ilmiötä ei ole. Varmasti jostain löytysi nippu juttuja ja tietoja, kuten haastatteluja ja muita artikkeleita joissa käsiteltäisiin vaikkapa Miron perhe-elämää. Mutta nämä eivät ole oleellista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 09.00 (EEST)

Meinaatko, että Miro-tutkijat eivät ole huomanneet taiteilijan kuolleen? Joku voisi pistää tietoa vaikka sähköpostilla. --Otrfan (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 22.26 (EEST)

Ihan julkisesti voisit kertoa mitkä on ne "Pari heikohkoa lähdettä (tai suoraan sanottuna kelvotonta)" että joku voi tehdä niille jotain jos sinä et ehdi. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. elokuuta 2013 kello 08.39 (EEST)

Omasta mielestäni "Public art in Chicago" ja "Cincinnati News" on kelvottomia, mutta niissä olevilla valokuvilla lähteistetään teosten sijaintipaikkaa. Lähellä sitä että Tönnön silta artikkelin lähteenä on opastaulusta otettu valokuva. Lupaan ottaa uuden kuvan ensi kerran kun käy Chicagossa; Cincinnatiin en aio mennä. --Tappinen (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 10.04 (EEST)

-#65 "Public art in Chicago" (jonka Tappinenkin jo mainitsi) ja toinen oli #49, jossa teoksen valokuvalla lähteistetään, että missä se on tuhoutunut ja koska. Tappisen ilmeisesti tarkoittama #35 "Cincinnati Views" on myös vastaavanlainen teoskuvalla lähteistys. Eli kolme noita taitaa olla. --Otrfan (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 11.03 (EEST)

Tämä keskustelu kääntyy aika filosofiseksi. Kenen taiteilijan kuolema on merkittävä ja kenellä se suorastaan vaikuttaa merkittävyyden arviointiin. --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 22.10 (EEST)

Hemingway-sitaatin suomentaja puuttuu. --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 22.15 (EEST)

Sen on uskoakseni suomentanut Kulttuurinavigaattori Timen artikkelista. Lähde on maksumuurin takana, mutta se löytyi Archive.orgista, joskin artikkeli ohjautuu nopeasti toiselle sivulle, mutta sen saa näkyviin selaimen napilla Siirry sivu taaksepäin (Firefoxilla se pysyy, Operalla ohjautuu uudestaan). --Salassana (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 08.13 (EEST)

Sitten on toi vaikutukset Suomessa. Näyttelyt on pohjoismaisia, taiteilijat suomalaisia, mikä tekee pientä epätasapainoa. Muutin kuitenkin alaotsikon pohjoismaihin. --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 22.38 (EEST)

Kiitän rakentavista kommenteista. Seuraavassa vaiheessa pitää varmaankin tehdä joukko teosartikkeleita punaisten linkkien paikalle, ja niihin kunnon lähteet ja sitaattikuvat (täältä) - mielestäni ne on niitä "aiheen ymmärtämisen kannalta oleellisia" jotka mainitaan SA-ehdoissa. Mulla on ollut tällä viikolla vähemmän mahdollisuuksia keskittyä tähän kuin maanantaina luulin, pahoittelen äänestyksen ajankohtaa. --Tappinen (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 08.31 (EEST)

Suomen kielestä sen verran, että kirjoittajat voisivat vähän ajatella mitä kirjoittavat. Hughes-lauseen suomennos on aika huvittava: taiteilijoista, jotka "syntyivät vuosien 1880 ja 1900 välillä muokaten uudelleen kulttuurin ja tietoisuuden". Tuskin sentään syntyessään muokkasivat kulttuuria ja tietoisuutta. Yritän tehdä asialle jotain. ..Käyttäjä:Kielimiliisi 1. elokuuta 2013 kello 08.35 (EEST)

Korjasin tuota kohta jonkun verran; poistin sitaatin ja purin lauseenvastikkeen. Musta tuntuu, että näitä modaalisia lauseenvastikkeita käytetään melko surutta useissa vastaavissa tilanteissa. Uutisteksteissäkin on usein samantapaisia virheitä, ja englannin -ing-päätteiset verbit saatetaan usein kääntää samalla tavalla. Mutta tosiaan modaalinen lauseenvastike vaatii, että tekeminen on samanaikaista ja vieläpä niin, että lauseenvastike määrittää pääverbin tapaa. --PtG (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 09.01 (EEST)

Niitä tosiaan käytetään surutta mutta kun niistä usein aiheutuu huvittavia mielleyhtymiä, niitä on pyrittävä korjaamaan ja oikeastaan korjaamaan joka tapauksessa.

Sitten pari kysymystä, joita on ryhtynyt omavaltaisesti korjaamaan: Onko taiteen kannalta olennaista kuka sen Guggenheim-palkinnon ojensi. Vaikuttaa amerikkalaiselta isänmaallisuudelta pikemminkin kuin taiteen kannalta keskeiseltä tiedolta. Katalonialainen komposti? Tarkoitetaankohan siinä konkreettista kompostia? Englannin ilmaisun voi käsittää myös vähän kuvallisemmaksi. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. elokuuta 2013 kello 10.41 (EEST)

Suomeksi kai yleensä puhutaan että jollain on "juurensa tiukasti Katalonian maaperässä ?" --Tappinen (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 10.48 (EEST)

On oleelista kertoa, kuka ojensi Guggenheim-palkinnon, se on tarkkuutta ja liittyy surrealistien ja Miron melko vahvaan suhteeseen Yhdysvaltoihin. Hughesilla oli syy käyttää juuri sanaa "komposti", koska hänen mukaansa Miro oli hyvin innostunut paskasta katalonialaisen kansanperinteen eräänä ominaisuutena. Caganer näkyy hänen maalauksessaan Maatila (1921) pienenä ulostavana vauvana. Eikä Tió de Nadalitkaan hänen teostensa ilmapiiristä ole kaukana. Miron maalaus 1930-luvulla oli nimeltään muistaakseni Ulostekasa ja pariskunta. Ajattelin liittää tämän yksityiskohdan artikkeliin, mutta luovuin ajatuksesta, koska sen selittäminen olisi aika monimutkaista ja häämmentävää tällaisessa lyhyessä katsauksessa. Käyttäisin tämän takia käännöksessä sanaa "komposti", vaikka oudolta se kieltämättä saattaa vaikuttaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 12.00 (EEST)

Minusta sekä Eisenhower että komposti ovat omaa tulkintaasi eikä lukija myöskään ymmärrä niitä ilman selityksiä. Lehtiartikkelissa voi kirjoittaa noin, mutta ei Wikipediassa jossa tekstin pitää perustua lähteisiin eikä kirjoittajan omiin tulkintoihin. Tietosanakirja-artikkelin pitää olla informatiivista eikä epäselvyyttä aiheuttavaa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. elokuuta 2013 kello 14.02 (EEST)

Eisenhower-maininta perustuu tietolähteen viitteeseen numero 40 ja komposti-sana viitteeseen 17. Luin Miron kiinnostuksesta Hughesin Barcelona-kirjasta, asiasta myös tässä--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 16.02 (EEST)

Eisenhower lähteen 40 teksti ("a photograph of Dwight D. Eisenhower presenting the Guggenheim International Award to Joan Miró in 1959.") ei mitenkään perustele Eisenhowerin mainitsemisen merkitystä vaan se on kirjoittaja Kulttuurinavigaattorin pitkälle menevää omaa tulkintaa. Ja "Rooted in the Catalan compost" on minusta paremmin juuri Tappisen esittämä merkitys: Hänen juurensa ovat Katalonian maaperässä. Komposti luo tässä lukijalla omituisia mielikuvia, eikä lähde anna minusta pohjaa konkreettiselle tulkinnalle. On pitäydyttävä tiukasti lähteisiin. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. elokuuta 2013 kello 17.05 (EEST)

Miten kuva Montmartresta liittyy Joan Miróon? Onko tämä teosnimi "Asetelma vanhan kengän kanssa / kera" vakiintuneessa käytössä? Jokin parempi versio siihen pitäisi saada. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. elokuuta 2013 kello 13.57 (EEST)

Pyydän kysyjää lukemaan kuvatekstin ja leipätekstin, josta asia selviää. Minulla ei ole nyt suomenkielisiä asiantuntijatekstejä käytössä, jotta voisin vahvistaa onko tuo teoksen nimi vakiintuneessa käytössä. Usein ainakaan kuuluisimpien taideteosten nimiä ei voi noin vain kääntää, vaan Wikipediassa käytetään julkaistussa aineistossa olevaa käännöstä. Asiaa pohdittiin artikkelin keskustelusivun alussa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 16.19 (EEST)

Kumpi asia? Pyydän vastaajalta vastausta miten Montmartrea esittävä kuva liittyy Joan Miróon. Taideteoksen nimestä löydä keskustelua enkä löydä perustelua myöskään keskustelusivulta. Kielellisesti se ei ole paras mahdollinen nimi. Mutta jos sille ei ole vakiintunutta nimeä, korjaan sitä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. elokuuta 2013 kello 17.08 (EEST)

Siis selvennyksenä, olen täysin samaa mieltä niiden korjaamisesta. Hyvin harvoin olen nähnyt, että tuota muotoa käytettäisiin oikein. --PtG (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 11.13 (EEST)

Korjaan tähän yhteenvetoon lisäämääni väitettä: Timen arkistoitu artikkeli ei ohjaudu pois sivulta kun ottaa asetuksista Javascriptin pois päältä, Firefoxissa Työkalut > Asetukset > Sisältö, Operassa Työkalut > Asetuket > Lisäasetukset > Sisältö Ei vaadi uudelleen käynnistystä eli sen voi säätää vain artikkelin lukemisen ajaksi. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. elokuuta 2013 kello 10.45 (EEST)

Parissa kappaleessa on hiukan epäselvää, mihin viite viittaa. Pitkän kappaleen ainoa viite on viimeisen virkkeen pisteen edellä, jolloin se näyttäisi viittaavan vain kyseiseen virkkeeseen ja muu kappale on siten viitteetön. Artikkelissa on myt myös muutama lähdepyyntö. --Savir (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 12.38 (EEST)

Pitäisikö artikkelissa mainita teosten hintoja? Meinaan se on se tieto, josta tällainen savolaisjunttikin tietää, että ovatko teokset miten hyviä. Jos nimittäin tuollaisen "Kuvitteellisen hahmon" olisi joku joskus lahjaksi antanut, niin olisi päätynyt autotallin nurkkaan ex-emännän tekemien keraamisten pannunalusten viereen. Mutta en-wikin mukaan kaverin teokset ovat aika arvokkaita? --Otrfan (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 16.40 (EEST)

Huutokauppahinnat ja väärennökset on kaksi aihepiiriä joista olisi tosi mielenkiintoista kirjoittaa seuraavalla tasolla. --Tappinen (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 16.43 (EEST)

Kieli ja trivia

Vastustuskommentissani toin esiin miksi en hyväksy hyväksi. Periaatteessa muuten hyväksyisin, mutta sitten kun Kulttuurinavigaattori pitää itsepintaisesti kiinni antamani esimerkin kaltaisista lausehirviöistä, en voi hyväksyä. Myös on mahdotonta käsittää miksi artikkelissa pitää olla täysin perustelemattomasti maininta Yhdysvaltojen presidentistä Dwight Eisenhowerista ja Valkoisesta talosta. On tietysti hyvä antaa lukijalle haasteita, mutta tietosanakirja toisaalta pitäytyy tiedossa, eivätkä yhden kirjoittajan hämärät perustelemattomat tulkinnat kuulu siihen. Artikkelin kieltä pitäisi korjata kauttaaltaan, kuten yhdessä äänestyskommentissa todetaan, mutta toisaalta ei tämä ole ainoa, jossa se on peruskoulutasoa. Kompostitkin kuuluvat (muka)vitsikkääseen blogitekstiin. Ehkä joku urhoollinen jaksaa jatkaa ponnistelua kielenhuollon parissa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. elokuuta 2013 kello 09.57 (EEST)