Werder (Havel)
Werder (Havel) on kaupunki Brandenburgin osavaltiossa Saksan koillisosassa. Sen vanhakaupunki sijaitsee Havel-joen saarella. Werder tunnetaan hedelmänviljelystään ja se on osa Berliinin suurkaupunkialuetta.
| Werder | |
|---|---|
 |
|
_COA.svg) vaakuna |
|
  Werder |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Brandenburg |
| Piirikunta | Potsdam-Mittelmark |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 117,0 km² |
| Korkeus | 31 m |
| Väkiluku (2022) | 27 069[1] |
| – Väestötiheys | 231 as./km² |
| Postinumero | 14542 |
| Suuntanumero(t) | 03327, 033202 |
_in_PM.png)
Maantiede muokkaa
Werder sijaitsee Brandenburgin länsiosassa ja piirikuntansa pohjoisosassa. Etäisyys Berliinin keskikaupungilta on noin 35 kilometriä lounaaseen.[2] Havel virtaa Werderin halki kohti länttä ja kaupungin keskusta sijaitsee saarella, jota Havel erottaa mantereesta. Werderissä on useita järviä (Schwielowsee, Glindower See, Großer Plessower See ja Großer Zernsee).
Nykyinen Werder on syntynyt useiden kuntaliitosten seurauksena, joita tehtiin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.
Historia muokkaa
Werderin kalastajakylä sai alkunsa oletettavasti 800- tai 900-luvulla. Varhaisimmat asiakirjamaininnat paikkakunnasta ovat vuodelta 1317, jolloin Lehninin luostari osti sen. Keskiaikana Werder oli pieni luostarikaupunki, Klosterstädtchen. Asukkaiden tärkeitä elinkeinoja olivat kalastus ja munkkien harjoittama viininviljely. Uuden ajan koittaessa Werder maallistui. Kaupunkiin johtava silta uudistettiin 1736 ja katuja päällystettiin, jotta ne eivät olisi enää mudan tai pölyn peitossa. Saman vuosisadan aikana Werderin talous kehittyi suotuisasti; viininviljely taantui ja tilalle tuli hedelmien viljely. Seuraus: Werderista kehittyi Berliinin ja Potsdamin hedelmätarha.[3]
1900-luvulle tultaessa hedelmiä alettiin myös jalostaa. Natsivallan aikana yli sata Werderin juutalaista emigroitui, karkotettiin tai murhattiin. Toisessa maailmansodassa Werder vältti laajamittaiset pommitustuhot, mutta se päätyi sodan jälkeen osaksi DDR:ää. Saksojen jälleenyhdistymisen jälkeen Werderin hedelmäviljelyn perinne jatkui - se ei ollut katkennut 45-vuotisella sosialismin kaudella. Vanhaakaupunkia saneerattiin ja uusia asuin- ja liiketoiminta-alueita rakennettiin.[3]
Werderin puidenkukintaa on juhlistettu Baumblütenfest-tapahtumalla vuodesta 1879 alkaen. Jokaista vuotta varten valitaan uusi puidenkukintakuningatar, Baumblütenkönigin.[3][4]
Werderin vanhassakaupungissa sijaitsee useita historiallisia kirkkoja. Maallista arkkitehtuuria edustaa muun muassa Lendelhaus (1789) ja Bockwindmühle. Mainittakoon myös vanha raatihuone (Altes Rathaus) ja vanha panimo (Alte Brauerei).[5]
Talous ja liikenne muokkaa
Werderin elinkeinoja ovat muun muassa hedelmien ja vihannesten viljely ja niiden jalostaminen, energia- ja ympäristöteknologia, valmistaloteollisuus ja logistiikka-ala. Werderin rautatieasema sijaitsee rataosuudella Berliini–Magdeburg. Werder sijaitsee Berliinin kehämoottoritien (BAB 10) sisällä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Bevölkerungsentwicklung und Bevölkerungsstand im Land Brandenburg September 2022 Statistik-Berlin-Brandenburg.de. Statistik Berlin-Brandenburg. Viitattu 20.1.2023. (saksaksi)
- ↑ Entfernung von Werder, Deutschland nach Berlin, Deutschland Entfernungsrechnerkm.com. Viitattu 20.1.2023. (saksaksi)
- ↑ a b c Wie Werder (Havel) entstand Stadt-werder.de. Stadt Werder (Havel). Viitattu 20.1.2023. (saksaksi)
- ↑ Unser Baumblütenfest Stadt-werder.de. Stadt Werder (Havel). Arkistoitu 3.2.2023. Viitattu 20.1.2023. (saksaksi)
- ↑ Willkommen im historischen Stadtkern von Werder (Havel) Ag-historische-stadtkerne.de. Arbeitsgemeinschaft Städte mit historischen Stadtkernen des Landes Brandenburg. Viitattu 20.1.2023. (saksaksi)
