Weener
Weener on kaupunki Leerin piirikunnassa Ala-Saksin osavaltiossa Saksan luoteiskolkassa. Se on osa Pohjanmeren rannikolla Saksan ja Alankomaiden rajaseudulla sijaitsevaa Rheiderlandia. Ems virtaa Weenerin itäpuolitse.
| Weener | |
|---|---|
 Weenerin raatihuone |
|
_COA.png) vaakuna |
|
  Weener |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Ala-Saksi |
| Piirikunta | Leer |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 81,2 km² |
| Korkeus | 5 m |
| Väkiluku (2018) | 15 842 |
| – Väestötiheys | 195 as./km² |
| Postinumero | 26826 |
| Suuntanumero(t) | 04951, 04903, 04953, 04961 |
Maantiede muokkaa
Weener sijaitsee historiallisella Itä-Friisian alueella Ala-Saksin luoteisosassa lähellä Alankomaiden rajaa. Etäisyys Oldenburgista on noin 60 kilometriä länteen ja Bremenistä noin 100 kilometriä länteen. Etäisyys Alankomaiden Groningenista on noin 50 kilometriä itään.[1] Weener rajoittuu idässä ja kaakossa Emsiin. Leerin piirikunnan pääkaupunki Leer (Ostfriesland) sijaitsee Emsin itärannalla Weenerin koillispuolella.
Weener koostuu viidestätoista kaupunginosasta. Noin puolet väestöstä asuu kantakaupunki Weenerissä, joka sijaitsee kaupungin keskiosassa. Muut neljätoista kaupunginosaa sijaitsevat pääosin kantakaupungin etelä- ja länsipuolella. Lähes kolme neljäsosaa Weenerin alueesta on maatalouskäytössä, metsämaata on hyvin vähän. Maaperä on suurelta osin marskia ja geestiä.
Historia muokkaa
Ensimmäinen maininta Weeneristä on vuodelta 951. Tuolloin käytettiin kirjoitusasua in Uuianheri, nykyistä asua on käytetty keskiajan lopulta alkaen. Weener alkoi kasvaa Emsin länsirannalle liikenteellisesti edulliselle paikalle. Satama rakennettiin 1570. Weenerin nousu kohtasi useita takaiskuja, joista vakavin oli kolmikymmenvuotinen sota, joka toi mukanaan elintarvikepulan ja köyhyyttä. Sodan jälkeen Weenerin nosti kukoistukseen hevoskauppa: vuosittain myytiin vähintään tuhat hevosta.[2]
Itä-Friisian kreivikunta kaatui Preussin syliin Carl Edzardin (1716–1744) kuoltua, ja Weenerin taloudellinen kehitys pysähtyi. Ranskalaisvallan aika 1800-luvun alussa oli niin ikään huonoa. 1800-luvulla rakennettu kanava Dortmundista Emsiin hyödytti Weenerin naapurikaupunkeja, Weener sen sijaan menetti varustamokaupungin asemansa. Rautatieverkkoon Weener kytkettiin 1876 ja paikkakunnalle perustettiin teollisuutta.[2]
Maailmansotien välisenä aikana Weener kasvoi huomattavasti ja se sai kaupunkioikeudet 1929. Toisen maailmansodan jälkeen Weener sai uutta teollisuutta ja entistä kuihtui pois. Kaupunkiin liitettiin useita maalaiskuntia 1973. Emsiä alettiin käyttää turistihoukuttimena ja matkailun merkitys kasvoi.[2]
Weenerin historiallisia rakennuksia on muun muassa kulttuurikeskus Organeum. Eri tyylisuuntia edustavia kirkkorakennuksia on runsaasti. Pyhälle Yrjölle omistetun Georgs-kirkon historia alkaa 1230-luvulta. Weenerin satama on muutettu urheiluvenesatamaksi; sen alueella on useita entisaikojen makasiineja ja porvaristaloja.
Talous ja liikenne muokkaa
Weenerin teollisuusalueet on sijoitettu Bundesstraße 436:n varrelle. Kaupungissa toimii muun muassa muovituotteiden valmistaja Weener Plastic. Huviveneilyyn liittyvä matkailu on eräs Weenerin elinkeinoista. Maataloudessa maitotuotteiden merkitys on huomattava.
Weenerin rautatieasema, Bahnhof Weener, sijaitsee rataosuudella Leer–Groningen. Emdenistä Ruhrin alueelle vievä moottoritie BAB 31 kulkee Weenerin pohjois- ja länsipuolitse ja risteää alemman tieverkon B 436:n kanssa keskustan luoteispuolella. Viisikilometrinen BAB 280 erkanee BAB 31:stä länteen aivan Weenerin rajalla ja jatkuu Alankomaiden alueella moottoritienä A 7.
Ystävyyskaupungit muokkaa
Weenerillä on kaksi ystävyyskaupunkia: Ranskan Les Pieux ja Suomen Eurajoki.[3]
Lähteet ja viitteet muokkaa
- ↑ Entfernung von Weener nach_ Luftlinie.org. Viitattu 9.5.2020.
- ↑ a b c Geschichte Weener.de. Stadt Weener. Viitattu 9.5.2020.
- ↑ Städtepartnerschaften Weener.de. Stadt Weener. Viitattu 15.5.2020.
