Walther P38

itselataava saksalainen pistoolimalli

Walther P38 -pistooli on Saksan Wehrmachtin palveluspistooliksi vuonna 1938 valittu itselataava, kaksitoimisella laukaisulla varustettu pistoolimalli.[1] Se oli käytössä toisen maailmansodan ajan ja valittiin vuonna 1957 myös uuden sodanjälkeisen Bundeswehrin palveluspistooliksi mallinimellä P1. P38:sta poiketen P1:n runko on teräksisen sijasta alumiininen.

Toisen maailmansodan aikana pistooleja valmistivat Walther-Waffenwerke Zella-Mehlisin (kooditunnuksella ac) lisäksi Spreewerk Grottau (cyq, cvq) ja Mauser Oberndorf (byf, svw).

P38:n vakiokaliiperi on 9 mm Parabellum/Luger, mutta sitä on valmistettu myös 7,65 mm Parabellum/Luger ja .22 lr-kaliiperisina, jälkimmäistä on valmistettu myös luistin, sisäpiipun ja kaksi lipasta sisältävänä vaihtokaliiperisarjana.

P38:n HP-merkkisestä (Heeres-Pistole) alkumallista on tehty myös pieni määrä .45 ACP kaliiperista mallia.

Käyttö Suomessa

muokkaa

Suomen puolustusvoimat ei koskaan ole käyttänyt P38 pistooleita, mutta pieniä määriä saksalaisjoukoilta jääneitä pistooleja kertyi puolustusvoimien haltuun.

Suomen YK-joukot ovat käyttäneet P1-mallisia Walthereita, joita hankittiin niiden käyttöön 1960-luvulla. Huomattava osa aseista rikkoutui koska niillä ammuttiin konepistooleissa käytettäviä, kovemmin ladattuja patruunoita.[2]

Tekniset tiedot

muokkaa
  • Kaliiperi: 9x19 mm Parabellum/Luger
  • Paino lataamattomana: 800 g
  • Pituus: 216 mm
  • Piipun pituus: 125 mm
  • Lipas: 8 patruunan yksirivinen lipas

Lähteet

muokkaa
  1. Modern Firearms: Walther P38 / P1
  2. Palokangas, Markku: ”Sotilaspistooli M/Walther P-38”, Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918-1988 : Suomen maanpuolustuksen ja sotien kevyt kiväärikaliiperinen aseistus itsenäisyyden 70 vuoden aikana. 3. osa, s. 132–133. Suomen asehistoriallinen seura, 1991. ISBN 951-25-0519-3.

Aiheesta muualla

muokkaa