Władysław Tarnowski
Władysław Tarnowski (4. kesäkuuta 1836 Wróblewice – 19. huhtikuuta 1878 laivalla lähellä San Franciscoa) oli puolalainen säveltäjä ja pianovirtuoosi; romantiikan ajan runoilija ja näytelmäkirjailija.
| Władysław Tarnowski | |
|---|---|
 Maurycy Gottliebn maalaama muotokuva 41-vuotiaasta Władysław Tarnowskista vuodelta 1877. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. kesäkuuta 1836 Wróblewice, Itävallan keisarikunta |
| Kuollut | 19. huhtikuuta 1878 (41 vuotta) Hän kuoli laivalla, lähellä San Franciscoa, Yhdysvallat |
| Ammatti | säveltäjä |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Ernest Buława, Ladislaus Tarnowski, Ladislas Tarnowski |
| Tyylilajit | romantiikka |
| Soittimet | piano |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sukutausta ja perhe
muokkaaWładysław Tarnowskin isä kreivi Walerian Spycymir Tarnowski (1811–1861) oli maanomistaja. Walerian Tarnowski meni vuonna 1835 naimisiin Ernestyna Tarnowskan (1808–1840) kanssa. He saivat kolme lasta, kaksi poikaa ja yhden tytön: Władysław (4. kesäkuuta 1836 – 19. huhtikuuta 1878), Stanisław (1838–1909) ja Maria Józefa (1840–1938).[1]
Lapsuus ja nuoruus
muokkaaWładysław Tarnowski syntyi Wróblewicen kartanossa 4. kesäkuuta 1878. Varhaislapsuutensa Władysław vietti pääasiassa Wróblewicessä. Władysław oli yksi harvoista musiikin lapsineroista [2], ja lyhyen elämänsä aikana hän ehti säveltää runsaasti pianosävellyksiä. Häntä opetti aluksi yksityinen kotiopettajatar ja paikallinen urkuri.[2] Tarnowski opiskeli Jagellon yliopistossa vuosina 1851–1857, ja valmistui sieltä 1857.[3] Myöhemmin hän opiskeli konservatoriossa Pariisissa vuoteen 1863.[4]
Teosluettelo
muokkaaMusiikkikoostumukset
muokkaa(Yleensä ilman opuslukua)
Pianokappaleet
muokkaa- Trois Mazurkas pour Piano, noin 1870.
- Chart sans paroles, 1870.
- Valse-poeme, 1870.
- Fantazie-Impromptu
- Impromptu „L’adieu de l’artiste”, noin 1870.
- Souvenir de la Canée,1870.
- Polonez dla Teofila Lenartowicza, 1872
- Grande polonaise quasi rapsodie symphonique composée et dediée à son ami T. Lenartowicz, 1874.
- Sonate à son ami Br. Zawadzki, noin 1875.
- Extases au Bosphor, fantasie rapsodie sur les melodies orientales, op. 10, noin 1875.
- Marsz żałobny z osobnej całości symfonicznej poświęcony pamięci Augusta Bielowskiego, 1876.
- Ave Maria, 1876.
- Pensée funebre.
- Andantino pensieroso, 1878 (julkaistu postuumisti).
Nocturnesia
muokkaa- Nocturne dédié à sa soeur Marie,
- Nuit sombre.
- Nuit claire.
Kamarimusiikki
muokkaa- Quatour Re-majeur pour Deur Violons, Viola et Violonceller, 1874.
- Fantaisie quasi Sonate.
- Souvenir d’un ange, noin 1876. [5]
Orkesteriteoksia
muokkaa- Symfonia d’un drammo d’amore, 1871.
- Karlińscy, 1874.
- Joanna Grey, 1875.
- Achmed oder der Pilger der Liebe tai Achmed, czyli pielgrzym miłości, (ooppera), 1875.
Laulut
muokkaa- A kto chce rozkoszy użyć, tai Jak to na wojence ładnie, 1863, (runo: Władysław Tarnowski).
- Herangedämmert kam der Abend, (runo: Heinrich Heine).
- Die Perle, (runo: Władysław Tarnowski).
- Die Schwalben, (runo: Władysław Tarnowski).
- Im Traum sah ich das Lieben, (runo: Heinrich Heine).
- Ich sank verweint in sanften Schlummer tai Widzenie, (runo: Władysław Tarnowski).
- Neig, o Schöne Knospe, (runo: Mirza-Schaffy Vazeh).
- Kennst du die Rosen, noin 1870, (runo: Władysław Tarnowski).
- Du Buch mit sieben Siegeln, noin 1870, (runo: Ludwig Foglár).
- Ob du nun Ruhst, noin 1870, (runo: Ludwig Foglár).
- Klänge Und Schmerzen, noin 1870, (runo: Robert Hamerling).
- Nächtliche Regung, noin 1870, (runo: Robert Hamerling).
- Strofa dello Strozzi e la risposttadi Michalangelo, (runo: Filippo Strozzi ja Michelangelo).
- Au soleil couchant, (runo: Victor Hugo), 1873.
- Still klingt das Glöcklein durch Felder, tai Dźwięczy głos dzwonka przez pole, 1874, (runo: Władysław Tarnowski).
- Alpuhara, 1877, (runo: Adam Mickiewicz).
- Mein kahn, ennen vuotta 1878, (runo: Johann von Paümann pseudonyymi Hans Max[6]). [7]
Näytelmät (Tragediat)
muokkaa- Izaak, 1871.
- Karlinscy, 1874.
- Joanna Grey, 1874.
- Ostatnie sądy kapturowe, 1874.
- Finita la comedia, 1874.
Runokirjoja
muokkaa- Poezye studenta (1, 2, 3, 4, 1863-1865).
- Krople czary, 1865.
- Szkice helweckie i Talia, 1868.
- Piołuny, 1869.
- Nowe Poezye, 1872.
Lähteet
muokkaa- ↑ M.J. Minakowski Genealogia potomków Sejmu Wielkiego - Walerian Spycymir hr. Tarnowski z Tarnowa h. Leliwa (ID: 5.489.17)
- ↑ a b Agaton Giller O Władysławie hr. Tarnowskim, „Ruch Literacki”, 1878, nro 21, s. 332.
- ↑ Agaton Giller O Władysławie hr. Tarnowskim, „Ruch Literacki”, 1878, nro 22, s. 348.
- ↑ Agaton Giller O Władysławie hr. Tarnowskim, „Ruch Literacki”, 1878, nro 23, s. 362.
- ↑ Utwory instrumentalne Władysława Tarnowskiego Warszawa-Łódź, 2018, ISBN 9788394567415.
- ↑ Schneidereit, Otto: Franz von Suppé: der Wiener aus Dalmatien, s. 93. Lied der Zeit, 1977. (saksaksi)
- ↑ Pieśni niemieckie Władysława Tarnowskiego, Warszawa-Łódź, 2017, ISBN 9788394567408.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Władysław Tarnowski Wikimedia Commonsissa
