Vyömessinkiyökkönen
Vyömessinkiyökkönen eli messinkiyökkönen (Diachrysia chrysitis) on keskikokoinen, varsin yleinen yöperhoslaji.
| Vyömessinkiyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Metalliyökköset Plusiinae |
| Suku: | Diachrysia |
| Laji: | chrysitis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Diachrysia chrysitis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö
muokkaaVyömessinkiyökkönen on helposti tunnistettava perhonen. Siiven poikki kulkee kaksi leveää, metallinhohtoisen vihreää ja kiiltäväpintaista vyötä. Niiden väliin jäävä alue on vaalean ruskea, ja siinä erottuvat hyvin reunoiltaan tummanruskeat munuais- ja rengastäplät. Myös siipisuonet näkyvät helposti. Siiven kärkiosa on vaaleanruskea. Takasiivet ovat tasaisen harmaanruskeat. Keskiruumiin päällä on pitkistä karvoista muodostuva ruskea kaulus. Pää on oranssinruskea. Siipiväli on 34–40 mm.[2][3][4]
Vyömessinkiyökkösen voi sekoittaa poikkimessinkiyökköseen (Diachrysia tutti).
Levinneisyys ja lentoaika
muokkaaVyömessinkiyökkösen levinneisyysalue ulottuu läntisestä Euroopasta ainakin Länsi-Siperiaan. Levinneisyysalueen itäraja on epäselvä, sillä Aasiassa esiintyy muutamia hyvin samankaltaisia lajeja.[3] Suomessa vyömessinkiyökköstä tavataan ainakin Etelä-Lapin korkeudelle saakka, pohjoisempana se tosin harvinaistuu. Perhoset lentävät kesäkuun puolivälistä elokuun puoleen väliin. Toisen sukupolven yksilöitä voidaan tavata lokakuulle saakka.[5]
Elinympäristö ja elintavat
muokkaaLaji viihtyy hyvin monenlaisissa elinympäristöissä, mutta etenkin kulttuuriympäristöissä kuten pihoilla, puutarhoissa ja viljelysmailla. Vyömessinkiyökkönen on huomattavan runsaslukuinen, ja perhosia voi sopivalla paikalla tavata erittäin runsaasti.[4] Vuotuista vaihtelua yksilömäärässä on, mutta huonoinakin vuosina laji on yleinen.[5] Toukka koteloituu kasvillisuuteen tai maanpinnalle tekemänsä vaalean kotelokopan sisään. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.[4]
Ravintokasvi
muokkaaToukka syö erityisesti nokkosta (Urtica dioica), mutta kelpuuttaa myös monet muut ruohovartiset kasvit.
Lähteet
muokkaa- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Messinkiyökkönen – Diachrysia chrysitis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/d/diachrysia_chrysitis.html
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/chrysitis.html
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 193–194
- ↑ a b http://www.insects.fi/Lepidoptera/Noctuidae/Diachrysia/chrysitis/Diachrysia%20chrysitis.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Messinkiyökkönen (Diachrysia chrysitis)
- Suomen Perhoset: Messinkiyökkönen
- Ötökkätieto: Vyömessinkiyökkönen (Diachrysia chrysitis)
- lepiforum.de[vanhentunut linkki] (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Diachrysia chrysitis, the Burnished brass (englanniksi)