Vojvodinan ruteenit

Vojvodinan ruteenit ovat nykyisen Serbian ja Kroatian alueella asuvia ruteeneja. 1740-luvulta lähtien heitä asettui nykyisin Serbiaan kuuluvan Vojvodinan alueelle, sekä muutamiin kyliin Kroatiassa. Autonomisen Vojvodinan alueella he ovat yksi viidestä virallisesta kansallisuudesta ja ruteenin kielellä on virallinen asema. Vuonna 2011 väestönlaskentojen mukaan Serbiassa asui 14 246 ja Kroatiassa 1 936 ruteenia.

Vojvodinan ruteenit
Merkittävät asuinalueet
 Serbia
Vojvodina
 Kroatia
Kielet ruteeni

AsuinalueMuokkaa

 
Ruteenien suhteellinen osuus Vojvodinan väestöstä kunnittain vuonna 1961.

Vojvodinan ruteenit asuttavat aluetta Serbiassa ja Kroatiassa, joka käsittää nykyisin Serbiaan kuuluvan autonomisen Vojvodinan alueen, sekä muutamia kyliä Kroatian puolella. Serbian huomattavimpia ruteenipaikkakuntia ovat Ruski Krstur, Kucura ja Đurđevo. Historiallisesti kylien alue oli Unkarin kuningaskunnan Bács-Bodrogin (ruteeniksi Bachka) piirissä. Nykyiseen Vojvodinaan kuuluvat myös historiallisesti Syrmiassa sijainneet Privina Glava, Berkasovo, Bačinci, sekä samoin historiallisesti Syrmiassa, mutta nykyisin kroatian puolella sijaitsevat Petrovci ja Mikluševci.[1]

Serbian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan ruteeneja oli 14 246.[2] Kroatian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan ruteeneja oli 1 936.[3] Ruteenien määrä on tipåpunut historiallisista lukemista. Vieälä vuonna 1980 Serbiassa oli noin 19 300 ruteenia ja Kroatiassa 3 300.[1]

HistoriaMuokkaa

 
Ruteeneja kansallispuvuissa.

Nykyisen Vojvodinan alue kuului vuosisatojen ajan Unkarin kuningaskuntaan. 1500-luvulla sen valtasi Osmanien valtakunta ja 1600-luvun lopulla Itävallan Habsburgit. Vojvodina oli nyt raja-aluetta, jolle Habsburgit kutsuivat asukkaita osmanien vielä hallitsemasta Serbiasta Savajoen eteläpuolelta. Heille luvattiin oma hallitsijansa eli vojvoda ja alueelle tulevat uudet siirtolaiset muodostivat rajaa valvovia sotilasosastoja (sak. Grenzer). Alueelle muutti paitsi serbejä, mutta myös monia muita kansallisuuksia. Yksi kansoista olivat ruteenit. Ruteeneja alkoi saapua Vojvodinaan 1740-luvulta lähtien.[1]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Vojvodina päätyi osaksi Jugoslavian kuningaskuntaa. Toisen maailmansodanaikana ruteenien asuttama alue kuului jonkin aikaa uudestaan Unkariin. Maailmansodan jälkeen kommunistisessa Jugoslaviassa Vojvodinasta tuli autonominen alue ja edelleen Jugoslavian hajotessa osa Serbiaa. Nykyisen Vojvodinan alueella ruteenit ovat yksi alueen viidestä virallisesta kansallisuudesta ja ruteenin kielellä on virrallinen asema.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Paul Robert Magocsi ja Ivan Pop: Encyclopedia of Rusyn history and culture, s. 533-534. uudistettu painos. University of Toronto Press, 2005. ISBN 0-8020-3566-3. (englanniksi)
  2. Religion, mother tongue and ethnicity (pdf) (s. 71) 2011 Census of Population, Households and Dwellings in the Republic of Serbia. Statistical Office of the Republic of Serbia. Viitattu 9.2.2021. (englanniksi), (serbiaksi)
  3. 1. population by ethnicity – detailed classification, 2011 census Census 2011. Državni zavod za statistiku. Viitattu 9.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa