Vladimir Kornilov

Venäläinen amiraali

Vladimir Alekseevitš Kornilov (ven. Владимир Алексеевич Корнилов, 13. helmikuuta 1806 Tverin kuvernementti, Venäjän keisarikunta17. lokakuuta 1854 Sevastopol) oli venäläinen sotilasjohtaja, Mustanmeren laivaston esikuntapäällikkö (vuosina 1850–1854), Krimin sodan sankari ja vara-amiraali (vuonna 1852).

Vladimir Kornilov neuvostoliittolaisessa postimerkissä

Varhaisvuodet muokkaa

Kornilov syntyi vuonna 1806 Tverin kuvernementissa lähellä Rjasnja-kylää Irkutsin ja Tobolskin kuvernööriperheeseen.

Hänet määrättiin Pietarin merivoimien kadettikuntaan vuonna 1821. Suoritettuaan koulutuksensa vuonna 1823 hän aloitti palveluksen Venäjän Itämeren laivastossa. Vuonna 1925 hänet liitettiin kaartin ekipaasiin.

Krimin sota muokkaa

Kornilov oli Sevastopolin puolustuksen järjestäjänä, jossa hänen lahjakkuus sotilasjohtajana näkyi parhaiten. Hän osoitti esimerkin aktiivisen puolustuksen taitavasta järjestämisestä, jossa komensi seitsemän tuhannen ihmisen varuskuntaa. Kornilov katsotaan olevan uudenaikaisten sodankäyntimenetelmien perustaja.

Kornilov kaatui puolustuslinjalla Sevastopolin piirityksen aikana. Hänet haudattiin Vladimirin tuomiokirkossa Sevastopolissa.selvennä

Suomennetut runot muokkaa

Kornilovin runoja on julkaistu suomeksi:[1]

  • Uuden runon Venäjä, toim. Toivo Flink, Petrozavodsk 1989 Karjala ISBN 5-7545-0041-6 Runot suom. Taisto Summanen
    • Kaspianmerellä (Качка на Каспийском море)
    • Kuolemasta
    • Rusko (Лошадь)
  • Punalippu 1979; nro 9; s. 110–114
    • Miten karhun hampaita pakotti, suom. Taisto Summanen

Lähteet muokkaa

  • Жандр А. П. Материалы для истории обороны Севастополя и для биографии Владимира Алексеевича Корнилова. — СПб., 1859. — 396 с.
  • Корнилов, Владимир Алексеевич // Русский биографический словарь / Издан под наблюдением председателя Императорского русского исторического общества А. А. Половцева. — СПб., 1903. — Т. 9: Кнаппе – Кюхельбекер. — С. 261-265.
  • Корнилов Владимир Алексеевич // Энциклопедический словарь Брокгауза и Ефрона : в 86 т. (82 т. и 4 доп.). — СПб., 1890—1907.

Viitteet muokkaa

  1. Vladimir Kornilov, (Arkistoitu – Internet Archive) Linkki maailman runouteen, runotietokanta, Lahden kaupunginkirjasto. Päivitetty 17.5.2021, viitattu 1.6.2021