Viveka Seldahl
Viveka Kristina Seldahl (15. maaliskuuta 1944 Oscarin seurakunta,[2] Tukholma, Ruotsi – 3. marraskuuta 2001 Kungsholmin seurakunta,[1] Tukholma, Ruotsi[3]) oli ruotsalainen näyttelijä.
| Viveka Seldahl | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Viveka Kristina Seldahl[1] |
| Syntynyt | 15. maaliskuuta 1944 [1] Oscarin seurakunta, Tukholma, Ruotsi[1]  |
| Kuollut | 3. marraskuuta 2001 (57 vuotta)[1] Kungsholmin seurakunta, Tukholma, Ruotsi[1] |
| Puoliso | Sven Wollter (1971–2001) |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1967-2001 |
| Merkittävät roolit |
Nergårds-Anna TV-sarjassa Raskens Rut Flogfält elokuvassa Enkelten talo |
| Palkinnot | |
|
Parhaan naispääosan Guldbagge |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| SvDb | |
Seldahl teki läpimurtonsa Nergårds-Annana TV-sarjassa Raskens, minkä jälkeen hänet nähtiin etenkin teatterilavoilla, joilla vastanäyttelijänään oli usein Seldahlin elämänkumppani Sven Wollter. Vuodesta 1986 hän työskenteli Tukholman kaupunginteatterissa. Myöhemmin Seldahl nähtiin monessa tunnetussa roolissa kuten Maja-Lenana elokuvassa Vaarallinen matka ja Rut Flogfältinä elokuvassa Enkelten talo.
Elämä ja ura muokkaa
Lapsuus ja opinnot muokkaa
Vaikka Seldahl syntyi Jämtlannin sijaitsevassa Överammerissa yksinhuoltajaäidille[4], hän kuului Oscarin seurakuntaan Tukholmassa. Seldahl varttui osittain äitinsä luona Bagarmossenissa, osittain äitinsä vanhempien luona itä-Jämtlannissa.[3]
Jo kouluaikana huomattiin Seldahlin oleva lahjakas laulaja, minkä takia hän sai usein laulaa koulun päättäjäisissä.[4] Koulun jälkeen hän työskenteli mm. siivoojana, toimistotyöntekijänä ja tarjoilijana.[3] Hän myös opiskeli Willy Koblanckin teatterikoulussa. Vuonna 1967 Seldahl kävi jo kolmatta kertaa Statens scenskolan pääsykokeissa Göteborgissa; tällä kertaa hän pääsi sisään.[4] Siellä hän opiskeli vuoteen 1970 saakka.
Ura muokkaa
Valmistumisen jälkeen vuonna 1970 Seldahl kiinnitettiin Göteborgin kaupunginteatteriin. Siellä hän tuli tunnetuksi mm. roolistaan kahdessa Brecht-näytelmässä: Teurastamojen pyhä Johanna (ruots. Den heliga Johanna från slakthusen) (1973) ja Kaukaasialainen liitupiiri (ruots. Den kaukasiska kritcirkeln) (1978). Ensimmäisessä hän näytteli pääosaa ja toisessa hän näytteli Gusjea.[5] Seldahl näytteli isoimmissa teattereissa vuoteen 1978 asti, jolloin hän ja elämänkumppaninsa Sven Wollter siirtyivät sinä vuonna perustettuun Angeredin teatteriin. Vuonna 1983 Seldahl ja Wollter siirtyivät taas toiseen teatteriin, tällä kertaa samana vuonna perustettuun Gävlen Kansanteatteriin. Vuonna 1986 siirtyi Seldahl sieltä Tukholman kaupunginteatteriin, jossa hän näytteli kuolemaansa asti vuonna 2001.[3] Tukholman kaupunginteatterissa hän näytteli mm. näytelmissä Macbeth (1992) ja Viettelyksen vaunu (1998)[4].
Seldahlin läpimurto tuli vuonna 1976 TV-sarjassa Raskens, jossa hän näytteli Nergårds-Annaa. Siinäkin yksi hänen vastanäyttelijöistään oli Wollter. Tässä vaiheessa Seldahl teki jonkin verran TV-töitä, esimerkiksi hän näytteli vuonna 1984 TV-elokuvassa Polisen som vägrade ge upp, mutta muuten hän pysyi uskollisena teatterille. Vuonna 1989 hän debytoi valkokankaalla pitkässä elokuvassa Vaarallinen matka, jossa hän näytteli Maja-Lenaa. Tästä roolista hän voitti vuonna 1990 parhaan naispääosan Guldbagge-palkinnon.[4] Sen jälkeen hän näytteli pitkissä elokuvissa suurin piirtein joka toisena vuonna muun työn ohella. Esimerkiksi hän näytteli Rut Flogfältiä vuonna 1992 julkaistussa elokuvassa Enkelten talo ja sen jatko-osassa Enkelten talo – toinen kesä pari vuotta myöhemmin. Vuonna 1996 hän esiintyi peräti kolmessa pitkässä elokuvassa: Harry & Sonja, Jerusalem ja Jouluoratorio.
Useammassa elokuvassa Seldahl esiintyi laulajan roolissa. Näissä elokuvissa hän myös oikeasti lauloikin kuten lauluja "Där rosor aldrig dör" ja "En vänlig grönskas rika dräkt" elokuvassa Enkelten talo – toinen kesä.[6] Vuoden 1999 elokuvassa Mamy Blue hän lauloi elokuvan nimikappaletta.[3]
Kuolema muokkaa
Seldahl kuoli vuonna 2001 kohdunkaulan syöpään, jota hän oli sairastunut jo pidempään. Hänen viimeinen elokuvansa oli Laulu Martinille, jossa hänen vastanäyttelijänään oli taas Wollter. Tästä roolista hän voitti kuolemansa jälkeen vielä yhden Guldbaggen.[4]
Seldahl on haudattu Tukholmassa sijaitsevalle Skogskyrkogårdenin hautausmaalle.[7]
Perhe muokkaa
Viveka Seldahl asui yhdessä näyttelijä Sven Wollterin kanssa vuodesta 1971 kuolemaansa asti. Heillä on yksi lapsi, vuonna 1975 syntynyt teatteriohjaaja Karl Seldahl.
Filmografia muokkaa
Valikoituja elokuvia muokkaa
| Elokuvat | |||
|---|---|---|---|
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
| 1989 | Vaarallinen matka | S/Y Glädjen | Maja-Lena |
| 1992 | Enkelten talo | Änglagård | Rut Flogfält |
| 1993 | För brinnande livet (lyhytelokuva) | För brinnande livet | Nainen |
| 1994 | Enkelten talo – toinen kesä | Änglagård - andra sommaren | Rut Flogfält |
| 1996 | Harry & Sonja | Harry & Sonja | siivooja Sonja Ljungqvist |
| Jerusalem | Jerusalem | Stina | |
| Jouluoratorio | Juloratoriet | Fanny Udde | |
| 1997 | Heta lappar (lyhytelokuva) | Heta lappar | Gunnel Arnqvist |
| 1999 | Lusten till ett liv | Lusten till ett liv | Maja, Affen äiti |
| Vägen ut | Vägen ut | Hillevi | |
| Mamy Blue | Mamy Blue | Lena | |
| 2001 | Laulu Martinille | En sång för Martin | Barbara |
Valikoituja TV-sarjoja muokkaa
| Elokuvat | |||
|---|---|---|---|
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
| 1976 | Raskens | Raskens | Nergårds-Anna |
| 1982 | Ett hjärta av guld | Ett hjärta av guld | Tullen äiti |
| 1984 | Polisen som vägrade ge upp | Polisen som vägrade ge upp | Rita Benjaminsson |
| Taxibilder | Taxibilder | Gunilla | |
| 1989 | Rikosetsivä Roland Hassel: Valta turmelee | Roland Hassel polis - Säkra papper | Chris Villerman |
| 1991 | Guldburen | Guldburen | Irena |
| Soihdut | Facklorna | Siri Hägglund, Kråkanin äiti | |
| 1993 | Den gråtande ministern | Den gråtande ministern | Kotirouva |
| 1997 | Hammarkullen | Hammarkullen | Kristina |
| Kenny Starfighter | Kenny Starfighter | Memorymatic | |
| 1999 | Insider | Insider | Johanna Frank |
Teatteri muokkaa
Valikoituja rooleja muokkaa
| Näytelmät | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Ruotsinkielinen nimi | Rooli | Ohjaus | Teatteri |
| 1987 | Äiti Peloton ja hänen lapsensa Bertolt Brecht |
Kurage och hennes barn | Yvette | Ragnar Lyth | Tukholman kaupunginteatteri |
| 1996 | Sylvia A. R. Gurney |
Sylvia | Kate | Rickard Günther | Folkan |
| 1997 | Jag älskar dig, markatta Noël Coward |
Jag älskar dig, markatta | Giles Havergal | Vasateatern[8] | |
| 1999 | Nicholas Nickleby David Edgar |
Nicholas Nickleby | Rouva Nickleby | Georg Malvius | Tukholman kaupunginteatteri |
| 2001 | Systrarna Per Olov Enquist |
Systrarna[9] | Irina | Benny Fredriksson | Tukholman kaupunginteatteri |
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Sveriges dödbok 1901–2009, DVD-ROM, Version 5.00, Sveriges Släktforskarförbund (2010): Seldahl, Viveka Kristina (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning 1990: Seldahl, Viveka Kristina (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Viveka Seldahl 1944-03-15 - 2001-11-03 Svensk Filmdatabas. Viitattu 7.3.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Olsson, Caroline: Skådespelerskan Viveka Seldahl har avlidit Aftonbladet. 4.11.2001. Aftonbladet. Viitattu 7.3.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Viveka Seldahl Aftonbladet. Viitattu 4.10.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Änglagård andra sommaren (1994) Sverige, 138 min Svensk Filmdatabas. Viitattu 4.10.2013. (ruotsiksi)
- ↑ "Skogskyrkogården, kvarter 12, gravnummer 51a". Hittagraven.stockholm.se. Läst 4.10.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Jag älskar dig, markatta Svensk mediedatabas. Viitattu 28.6.2015. (ruotsiksi)
- ↑ Waaranperä, Ingegärd: Teater: Tjechov blickar på våra liv. Dagens Nyheter, 19.2.2001. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.12.2015. (ruotsiksi)
