Viron päähallintopiiri

Viron päähallintopiiri (saks. Generalbezirk Estland, vir. Eesti kindralkomissariaat) muodosti Viron saksalaisen siviilihallinnon toisen maailmansodan aikana. Se oli osa Ostlandin valtakunnankomissariaattia. Viron päähallintopiiriä johti kenraalikomissaari SA-Obergruppenführer Karl Litzmanm vuosina 1941–1944.

Ostlandin valtakunnankomissariaatin hallinnollinen jako.

Poliisihallinto

Alueen SS:n ja poliisin johto toimi suoraan Ostlandin valtakunnankomissariaatin alaisuudessa. SS:n ja poliisin johtajana toimi SS-Oberführer Hinrich Möller (1906–1974) vuosina 1941–1944. Hänen seuraajansa (1902–1973) oli SS-Brigadeführer Walter Schröder. Ostlandin valtakunnankomissariaatin keskitysleireistä vastasi SS-Hauptsturmführer Hans Aumeier (1906–1947).

Virolaisorganisaatio

Kenraalikomissariaatin yhteyteen perustettiin myös virolainen hallinto-organisaatio (saksaksi landeseigene Verwaltung), jolle ei kuitenkaan annettu merkittävää valtaa. Virolaishallintoa johti Hjalmar Mäe (1901—1978) vuosina 1941–1944. Virolaishallinnon sisäasiain johtajana oli Oskar Angelus (1901–1978), oikeusasioiden johtajana Hjalmar Mäe 1941–1943 sekä Oskar Öpik 1943–1944 ja raha-asioiden johtajana Alfred Wendt 1941–1944.

Hallintoalueet

Viron päähallintopiiri jakautui kuudeksi piirikunnaksi ja yhdeksi alapiirikunnaksi. Sen hallinnollinen keskus oli Tallinna.

• Tallinnan kaupunki (vir. Tallinna-linn, saks. Reval-Stadt)
• Tallinnan maaseutu (vir. Tallinna-maa, saks. Reval-Land), muodostui Harjumaasta ja Järvamaasta
• Tarton piirikunta (vir. Tartu piirkond, saks. Dorpat), muodostui Tartumaasta, Valgamaasta ja Võrumaasta
• Narvan piirikunta (vir. Narva piirkond, saks. Narwa), muodostui Virumaasta
• Pärnun piirikunta (vir. Pärnu piirkond, saks. Pernau), muodostui Pärnumaasta ja Viljandimaasta
• Kuressaaren piirikunta (vir. Kuressaare piirkond, saks. Arensburg), muodostui Saarenmaasta ja Läänemaasta
• Petserin alapiirikunta (vir. Petseri allpiirkond, saks. Petschur), muodostui Petserimaasta