Viron jääkiekkomaajoukkue

Viron jääkiekkomaajoukkue on Viron edustusjoukkue miesten kansainvälisissä jääkiekko-otteluissa ja turnauksissa. Joukkue toimii Eesti Jäähokiliiton alaisuudessa ja on osallistunut moniin arvokisoihin ja olympialaisiin. Joukkue on IIHF:n rankingissa 28. sijalla. Viron jääkiekkomaajoukkuetta kutsutaan nimellä Pääsukesed (suom. 'Pääskyset'), muun muassa siksi, että haarapääsky on Viron kansallislintu.[2][3][4] Vuonna 2021 maassa oli 120 rekisteröitynyttä miesjääkiekkoilijaa ja 11 kaukaloa.[5] Vuonna 2023 pelaajien määrä oli 105.[6] Vuodesta 2023 lähtien Viron maajoukkuetta on valmentanut Petri Skriko.[7]

Viro
Lempinimi Pääsukesed ('Pääskyset')
Liitto Eesti Jäähokiliit
Kotiareena Tondiraban jäähalli
Valmentaja Suomi Petri Skriko
Eniten otteluita Andrei Makrov (119)
Eniten maaleja Andrei Makrov (82)
Eniten pisteitä Andrei Makrov (148)
IIHF-ranking 28. (28.5.2023)[1]
Ensimmäinen ottelu

 Suomi 2–1 Viro 
(Helsinki, Suomi; 20. helmikuuta, 1937)

Suurin voitto

 Viro 27–1 Etelä-Afrikka 
(Barcelona, Espanja; 16. maaliskuuta, 1994)
 Viro 26–0 Bulgaria 
(Tallinna, Viro; 6. marraskuuta, 2015)

Suurin tappio

 Slovenia 16–0 Viro 
(Ljubljana, Slovenia; 21. huhtikuuta, 2001)

Historia muokkaa

Viro liittyi Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n jäseneksi vuonna 1935.[5] Viron maajoukkue pelasi ensimmäisen maaottelunsa 20. helmikuuta 1937 Suomea vastaan häviten pelin maalein 1–2. Voitto oli samalla Suomen ensimmäinen voitto[8]. Maat kohtasivat seuraavana vuonna Tallinnassa, Virossa, jossa Viron joukkue voitti Suomen lukemin 2–1[8]. Viron maajoukkueen viimeinen voitto ennen toista maailmansotaa oli 3–0-voitto Liettuasta vuoden 1941 helmikuussa.

Marraskuun 2021 Baltic Challenge Cupissa Viro voitti ensimmäistä kertaa Latvian maajoukkueen.[9]

Maailmanmestaruuskilpailuissa muokkaa

Itsenäistyttyään uudestaan Virosta tuli jälleen IIHF:n jäsen 6. toukokuuta 1992, ja se osallistui D-sarjan maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 1994.

Joukkue hävisi vuoden 2009 maailmanmestaruuskilpailujen 2. divisioonan ratkaisevassa pelissä yllättäen Serbialle, ja näin nousu 1. divisioonaan jäi niukasti saavuttamatta. Kuitenkin vuoden 2010 kotikisoissaan Narvassa maailmanmestaruuskilpailujen 2. divisioonan turnauksessa joukkue nousi takaisin 1. divisioonaan päävalmentaja Ismo Lehkosen johdolla, joka työskenteli palkatta[10]. Viro voitti viisi peliä, ja sen maaliero oli 62–5[10]. Tämän jälkeen joukkue on pudonnut kahdesti 2. divisioonaan, mutta vuodesta 2015 alkaen joukkue on pelannut 1. divisioonan B-lohkossa. Vuoden 2015 alussa uutisoitiin, että Lehkonen palaisi Viron valmentajaksi Sakari Pietilän seuraajaksi, mutta tämä ei toteutunut[11].

Vuoden 2018 1. divisioonan B-lohkon maailmanmestaruuskisoissa joukkue taisteli viimeiseen otteluun saakka noususta 1. divisioonan A-lohkoon, mutta hävisi viimeisen kamppailun kisaisäntä Liettualle jääden lopulta A-lohkon kolmanneksi.[12][13][14] Sijoitus on paras, jonka Viro on saavuttanut nykyisellä vuoden 2012 kisoista lähtien käytössä olleella sarjajärjestelmällä, jossa vain 1. divisioonan A-lohkon voittaja ja kakkonen voivat nousta jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin.[15] (Vielä vuonna 2011 B-lohkonkin voittaja nousi, eli lohkojen tasolla ei ollut eroa, kuten nykyisin. Samanaikaisesti A-lohkon kakkonen ei tuolloin noussut.)[16] Viron Villem-Henrik Koitmaa valittiin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi.[17]

Seuraavan vuoden kisoissa Viron maajoukkueella olisi ollut vielä ennen viimeistä otteluaan mahdollisuus sivuta edellisen vuoden sijoitustaan.[18] Joukkue ei kuitenkaan saavuttanut viimeisessä ottelussaan täysiä pisteitä, vaan se onnistui voittamaan Ukrainan vasta jatkoajalla, ja näin ollen vuonna 2019 Viro päätyi kotikisoissaan 4. sijalle.[18]

Kaudesta 2021–2022 alkaen päävalmentaja Jussi Tupamäen apuvalmentajina on toiminut virolaisen Kaupo Kaljusten lisäksi Alexandr Barkov vanhempi ja sen jälkeen Mikko Mäenpää.[19] Viron jääkiekkoliitto päätti yhteistyön Barkov seniorin kanssa tammikuussa 2023. Virossa ilmoitettiin yhteyistyön päättyneen sen myötä, kun Barkov siirtyi Moskovan Spartakin juniorivalmennuksen pariin.[20]

Kokoonpanoja muokkaa

Joukkue vuoden 2018 maailmanmestaruuskisoihin
# Nimi Pelipaikka Syntymäaika Seurajoukkue
1 Villem-Henrik Koitmaa Maalivahti 3.10.1990 Dunaújvárosi Acélbikák (Unkari)
29 Roman Šumihhin Maalivahti 6.9.1991 Tallinna HC Vipers
4 Marko Kettunen Puolustaja 12.6.1986 Tallinna HC Viking
5 Eduard Slessarevski Puolustaja 16.3.1999 KJT-Haukat Kerava
7 Saveli Novikov Puolustaja 22.5.1999 Tallinna HC Viking
21 Jaanus Sorokin Puolustaja 9.2.1986
25 Filipp Švarõgin Puolustaja 28.1.1987 Tallinna HC Viking
27 Aleksandr Ossipov Puolustaja 7.8.1987 Borås HC
28 Lauri Lahesalu Puolustaja 29.3.1979
8 Robert Rooba Hyökkääjä 2.9.1993 JYP
9 Vadim Vasjonkin Hyökkääjä 30.4.1996 Buffalo State College
10 Aleksei Sibirtsev Hyökkääjä 5.12.1987 Borås HC
11 Artjom Gornostajev Hyökkääjä 17.8.1993 Muik Hockey
12 Roman Andrejev Hyökkääjä 5.6.1990 Borås HC
13 Maksim Simonov Hyökkääjä 17.8.1998 KJT-Haukat Kerava
15 Robert Arrak Hyökkääjä 1.4.1999 Helsingin Jokerit, A-nuoret
17 Aleksandr Kuznetsov Hyökkääjä 29.1.1985 Tallinna HC Viking
18 Kevin Parras Hyökkääjä 4.10.1994 Diables Rouges de Valenciennes (Ranska)
19 Riho Embrich Hyökkääjä 10.3.1993 Liikunnan Riemu
20 Mihkel Võrang Hyökkääjä 10.3.1990 Tartu Kalev-Välk
22 Andrei Makrov Hyökkääjä 14.12.1979 Tallinna HC Viking
24 Aleksandr Petrov Hyökkääjä 25.3.1983 Hockey Milano Rossoblu

Päävalmentaja: Jussi Tupamäki

Apuvalmentaja: Märt Eerme

Maalivahtivalmentaja: Janne Pekkarinen

Manageri: Jüri Rooba

Huoltaja: Christian Adami

Fysioterapeutti: Oliver Papp[21]

Joukkue vuoden 2019 maailmanmestaruuskisoihin
# Nimi Pelipaikka Syntymäaika Seurajoukkue
1 Villem-Henrik Koitmaa Maalivahti 3.10.1990 Dunaújvárosi Acélbikák
2 Roman Šumihhin Maalivahti 6.9.1991 Colmar Titans
5 Eduard Slessarevski Puolustaja 16.3.1999 KJT-Haukat Kerava
6 Silver Kerna Puolustaja 13.4.1994 Tallinna Kalev/Viking
7 Saveli Novikov Puolustaja 22.5.1999 Tallinna Kalev/Viking
21 Jaanus Sorokin Puolustaja 9.2.1986 Tartu Kalev-Välk
25 Filipp Švarõgin Puolustaja 28.1.1987 Tallinna Kalev/Viking
27 Aleksandr Ossipov Puolustaja 7.8.1987 Borås HC
28 Lauri Lahesalu Puolustaja, kapteeni 29.3.1979
3 Christopher Usov Hyökkääjä 24.1.1995 Åker/Strängnäs
8 Robert Rooba Hyökkääjä, varakapteeni 2.9.1993 JyP
9 Vadim Vasjonkin Hyökkääjä 30.4.1996 Buffalo State College
10 Aleksei Sibirtsev Hyökkääjä 5.12.1987 Borås HC
12 Roman Andrejev Hyökkääjä 5.6.1990 Borås HC
15 Robert Arrak Hyökkääjä 1.4.1999 Vaasan Sport
18 Kevin Parras Hyökkääjä 4.10.1994 Tartu Kalev-Välk
19 Riho Embrich Hyökkääjä 10.3.1993 Liikunnan Riemu
20 Mihkel Võrang Hyökkääjä 10.3.1990 Tartu Kalev-Välk
22 Andrei Makrov Hyökkääjä 14.12.1979 Tallinna Kalev/Viking
23 Mark Viitanen Hyökkääjä 4.4.1998 Heinolan Peliitat
24 Aleksandr Petrov Hyökkääjä 25.3.1983 Hockey Milano Rossoblu
26 Daniil Fursa Hyökkääjä 6.1.1997 HK Kremenchuk

Päävalmentaja: Jussi Tupamäki

Apuvalmentaja: Märt Eerme

Maalivahtivalmentaja: Janne Pekkarinen

Manageri: Jüri Rooba

Huoltaja: Peter Allen

Kiropraktikko: Martin Kumm

Tiedottaja: Maarja Kirtsi

Fysioterapeutti: Oliver Papp[22][23]

Päävalmentajat muokkaa

  • Alexander Romantsov, 1993–2001
  • Vesa Surenkin, 2001–2003
  • Juri Tsepilov, 2003–2006
  • Jorma Räisänen, 2006–2007
  • Rais Davletkildijev, 2007–2009
  • Ismo Lehkonen, 2009–2010
  • Dmitri Medvedev, 2010–2013
  • Sakari Pietilä, 2013–2014
  • Jussi Tupamäki, 2014–2023
  • Petri Skriko, 2023–

[19][7]

Sijoitukset muokkaa

Maailmanmestaruuskisoissa muokkaa

  • 1994 - C2-sarja; 1.
  • 1995 - C1-sarja; 4.
  • 1996 - C-sarja; 5.
  • 1997 - C-sarja; 4.
  • 1998 - B-sarja; 3.
  • 1999 - B-sarja; 6.
  • 2000 - B-sarja; 6.
  • 2001 - 1. divisioona, lohko B; 6.
  • 2002 - 2. divisioona, lohko A; 1.
  • 2003 - 1. divisioona, lohko B; 3.
  • 2004 - 1. divisioona, lohko B; 4.
  • 2005 - 1. divisioona, lohko B; 4.

  • 2006 - 1. divisioona, lohko B; 4.
  • 2007 - 1. divisioona, lohko A; 4.
  • 2008 - 1. divisioona, lohko B; 6.
  • 2009 - 2. divisioona, lohko A; 2.
  • 2010 - 2. divisioona, lohko B; 1.
  • 2011 - 1. divisioona, lohko B; 6.
  • 2012 - 2. divisioona, lohko A; 1.
  • 2013 - 1. divisioona, lohko B; 6.
  • 2014 - 2. divisioona, lohko A; 1.
  • 2015 - 1. divisioona, lohko B; 5.
  • 2016 - 1. divisioona, lohko B; 5.
  • 2017 - 1. divisioona, lohko B; 4.

  • 2018 - 1. divisioona, lohko B; 3.
  • 2019 - 1. divisioona, lohko B; 4.
  • 2020 - 1. divisioona B-lohkon turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.[24]
  • 2021 - 1. divisioona B-lohkon turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.[24]
  • 2022 - 1. divisioona, lohko B; 4.[24]
  • 2023 - 1. divisioona, lohko B; 4.[25]

Olympialaisissa muokkaa

IIHF:n maailmanranking muokkaa

  • 2003 – 24.[26]
  • 2004 – 24.[26]
  • 2005 – 24.[27]
  • 2006 – 24.[26]
  • 2007 – 23.[26]
  • 2008 – 25.[28]
  • 2009 – 27.[29]
  • 2010, helmikuu – 26.[30]
  • 2010, toukokuu – 27.[31]
  • 2011 – 26.[32]
  • 2012 – 26.[33]
  • 2013 – 28.[34]
  • 2014, helmikuu – 28.[35]
  • 2014, toukokuu – 29.[36]
  • 2015 – 29.[37]
  • 2016 – 28.[38]
  • 2017 – 27.[39]
  • 2018, helmikuu – 27.[40]
  • 2018, toukokuu – 26.[41]
  • 2019 – 26.[42]
  • 2020 – 27.[43]
  • 2021 – 26.[44]
  • 2022, helmikuu – 26.[45]
  • 2022, toukokuu – 28.[46]
  • 2023 – 28.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. World Ranking 28.5.2023. IIHF. Viitattu 31.5.2023. (englanniksi)
  2. Eesti Jäähokiliit | Pääsukesed alistasid kontrollmängus Sweden Crownsi 9:3 www.eestihoki.ee. Arkistoitu 21.4.2018. Viitattu 21.4.2018. (englanniksi)
  3. GALERII | HÜVASTI, LÕVID! Eesti jäähoki sai omale uue näo - pääsuke sport.ohtuleht.ee. Viitattu 21.4.2018.
  4. WSI Online: Viron luonnon symbolit | The Baltic Guide Online The Baltic Guide Online. 12.1.2017. Viitattu 21.4.2018.
  5. a b IIHF Member National Association Estonia IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
  6. IIHF Member National Association Estonia IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
  7. a b Tatu Myllykoski: Petri Skrikosta, 61, tuli maajoukkueen päävalmentaja Ilta-Sanomat. 6.9.2023. Viitattu 6.9.2023.
  8. a b Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 14. US-Mediat Oy, 1989.
  9. Eesti jäähokikoondis alistas esmakordselt Läti Sport. 11.11.2021. Viitattu 12.11.2021. (viroksi)
  10. a b Lehkonen luotsasi Viron MM-kiekon B-sarjaan Keskisuomalainen. 17.4.2010. Viitattu 4.5.2023.
  11. Ismo Lehkosen Viron-komennus jääkin toteutumatta Yle Urheilu. 20.2.2015. Viitattu 4.5.2023.
  12. EST - CRO - 2018 IIHF Ice Hockey World Championship Division I Group B - Kaunas, Lithuania - International Ice Hockey Federation IIHF wmib2018.iihf.hockey. Viitattu 30.4.2018.
  13. LTU vs EST IIHF. Viitattu 30.4.2018.
  14. IIHF ICE HOCKEY WORLD CHAMPIONSHIP DIV I GROUP B ROUND ROBIN IIHF. Arkistoitu 12.9.2018. Viitattu 30.4.2018.
  15. IIHF: FORMAT www.iihf.com. Viitattu 1.5.2018. (englanniksi)
  16. IIHF: Group B: Statistics www.iihf.com. Viitattu 1.5.2018. (englanniksi)
  17. Ragnar Kaasik, Kaunas | ERR: Turniiri parimaks väravavahiks valitud Koitmaa: olen sõnatu ERR. 29.4.2018. Viitattu 1.5.2018. (viroksi)
  18. a b IIHF - Estonia fourth after OT win IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 6.5.2019. (englanniksi)
  19. a b Elite Prospects - Team Staff History for Estonia www.eliteprospects.com. Viitattu 26.4.2023.
  20. Aleksandr Barkov seniorin Venäjän-pestistä tuli seuraamuksia Virossa mtvuutiset.fi. 10.1.2023. Viitattu 30.4.2023.
  21. Eesti Jäähokiliit | Selgus Eesti jäähokikoondise koosseis MM-turniiriks Kaunases www.eestihoki.ee. Arkistoitu 18.4.2018. Viitattu 18.4.2018. (englanniksi)
  22. Eesti Jäähokiliit | Eesti koondis www.eestihoki.ee. Viitattu 6.5.2019. (viroksi)
  23. BLOGI JA FOTOD | Eesti jäähokikoondis võttis kodusel MMil Hollandi vastu kindla võidu Sport. 1556565091. Viitattu 6.5.2019.
  24. a b c https://www.eliteprospects.com/team/1692/estonia
  25. https://www.iihf.com/en/events/2023/wmib/standings/final
  26. a b c d 2007 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  27. CURRENT IIHF WORLD RANKING News Release. IIHF. Arkistoitu 19.3.2006. Viitattu 13.5.2023.
  28. 2008 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  29. 2009 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  30. 2010 Ranking (Feb.) webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  31. 2010 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  32. 2011 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  33. 2012 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  34. 2013 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  35. 2014 Ranking (Feb.) webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  36. 2014 Ranking (May) webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  37. 2015 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  38. 2016 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  39. 2017 Ranking webarchive.iihf.com. Viitattu 3.11.2023.
  40. IIHF: 2018 Ranking (Feb.) www.iihf.com. Viitattu 18.4.2018. (englanniksi)
  41. 2018 Ranking (May) webarchive.iihf.com. Viitattu 12.12.2021.
  42. IIHF - Canada leads World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 12.12.2021. (englanniksi)
  43. IIHF - World Ranking web.archive.org. 26.4.2020. Arkistoitu 26.4.2020. Viitattu 12.12.2021.
  44. IIHF - World Ranking web.archive.org. 1.9.2021. Arkistoitu 1.9.2021. Viitattu 20.5.2022.
  45. IIHF - World Ranking web.archive.org. 31.3.2022. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 3.11.2023.
  46. IIHF - World Ranking web.archive.org. 29.3.2023. Arkistoitu 29.3.2023. Viitattu 3.11.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.