Lohjan Virkkalan työväentalo
Lohjan Virkkalan työväentalo Tietola oli Lohjan kaupungissa Virkkalassa sijainnut työväentalo.
| Lohjan Virkkalan työväentalo Tietola | |
|---|---|
 Lohjan Virkkalan työväenyhdistyksen talo |
|
| Sijainti | Lohja |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Purkuvuosi | 1965 |
| Suunnittelija | Herman Grönbärj |
| Rakennuttaja | Virkkalan työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
 |
|
Historiaa muokkaa
Virkkalan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Perustava kokous pidettiin kirjailija Arvid Järnefeltin äidin Elisabeth Järnefeltin talossa Vieremässä. Vieremä oli teollisuuskeskus, ja työväenyhdistyksen jäsenmäärä oli 250 vuonna 1906. Työväenyhdistys osti kesällä 1907 tontin, jonka suuruus oli 2 750 m². Tontti maksoi 580 markkaa, ja se rahoitettiin naisjaoston lahjoittamilla arpajaistuotoilla. Talo tuli maksamaan 24 000 markkaa, ja sen rahoitus vaati ponnistuksia. Oman toiminnan rahoituksen lisäksi tarvittiin lainoja, joita saatiin yksityishenkilöiltä ja omalta jäsenistöltä. Rakentaminen sujui nopeasti, ja talon vihkiäiset pidettiin joulukuussa 1907. Talon nimeksi annettiin Tietola. Yhdistyksen toiminta jatkui vilkkaana vuoteen 1927 saakka. Tällöin paikalliset työläiset hävisivät suuren työtaistelun, ja monet joutuivat vaihtamaan paikkakuntaa työn perässä. Myös paikkakunnan suurin työnantaja kielsi työntekijöitään käymässä Tietolassa. Työväentalo oli suljettuna. Toiminta vilkastui uudelleen 1930-luvulla. Yhdistys sai maksettua taloon kohdistuneet velkansa vuonna 1942. Työväenyhdistys päätti purkaa työväentalon vuonna 1965. Sen paikalle rakennettiin uusi Tietola, johon työväenyhdistys sai oman 160 m²:n kerhotilan.[1]
Rakennus muokkaa
Työväentalon suunnitteli arkkitehti Herman Grönbärj. Talon perustana oli korkea luonnonkivistä muurattu kivijalka. Talon hirsiseinät oli vuorattu laudoilla ja maalattu punamullalla. Nurkkalaudat olivat valkoiset. Jyrkkä taitekatto oli katettu pellillä. Päädyt oli viistetty. Juhlasalin pinta-ala oli 160 m² ja korkeus 5,1 metriä. Ravintolasiiven koko oli 120 m². Taloa remontoitiin vuonna 1950.[1]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Työväenyhdistyksen toimintaa laajennettiin erilaisiin harrasteisiin ja vapaa-ajanviettoihin, joita varten hankittiin tarvikkeita jo vuonna 1905. Lauluseura perustettiin vuonna 1906. Samana vuonna perustettiin urheiluseura Tömistys ja sen seuraaja voimistelu- ja urheiluseura Syöksy vuonna 1913. Myös näytelmätoiminta alkoi, kulissien maalaamiseen käytettiin paljon aikaa ja vaivaa. Oma torviseitsikko perustettiin vasta vuonna 1907. Syynä oli ehkä torvien kalleus ja Tietolan rakentaminen, joka vei yhdistyksen varat. Torvisoittokunta Kaiku toimi 1930-luvulle saakka.[2] Talo joutui suojeluskunnan haltuun vuonna 1918, ja talon irtaimistokin kuljetettiin pois. Tietolasta piti tulla suojeluskunnan talo. Kesken voitonjuhlien pystyttiin osoittamaan, että Grönbärj tosiasiallisesti omisti talon. Hänen hallussaan olivat lainan kiinnityspaperit. Talo luovutettiin kesken voitonjuhlan oikealle omistajalle.[1] Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 1930 ja 30-vuotisjuhlia vuonna 1935.[3][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.
- ↑ Virkkalan Torvisoittokunta vitosoku.net.
- ↑ Suomen sosialidemokraatti digi.kansalliskirjasto.fi. 20.5.1930, no 135. Viitattu 5.1.2023.
- ↑ Suomen sosialidemokraatti digi.kansalliskirjasto.fi. 23.5.1935, no 139. Viitattu 5.1.2023.