Viracocha
Apu Qun Tiqsi Wiraqutra, joka tunnetaan usein lyhyemmällä nimellä Viracocha, oli inkojen mytologiassa yksi tärkeimmistä jumalista. Viracocha oli maailman luoja sekä myrskyn ja auringon jumala. Myöhemmin inkat tosin korottivat Intin auringon jumalaksi Viracochan sijaan.[1]
Alun perin Viracochaa palvoivat Perussa asuneet inkojen edeltäjät. Sittemmin myös inkat omaksuivat Viracochan jumalakseen. Viracochan uskottiin luoneen auringon ja kuun Titicaca-järvellä. Legendojen mukaan Viracocha loi sen jälkeen maan ja taivaan ja vaelsi sitten halki maan opettaen ihmisille sivistystä. Mantassa jumala lähti ylittämään Tyyntämerta, mutta lupasi palaavansa takaisin jonakin päivänä. Joskus Viracocha kuvattiin vanhana parrakkaana miehenä, jolla oli pitkä viitta ja sauva. Partaa pidettiin merenjumalien tunnusmerkkinä.[2]
Viracochan palvonta on hyvin vanhaa perua, ja hän saattaa olla muinainen itkevä jumala, jota esittävä veistos on Titicaca-järven lähellä olevalla Tiwanakun raunioilla. Viracocha on luultavasti liitetty inkojen jumalten joukkoon melko myöhään, ilmeisesti vasta inkahallitsija Viracocha Incan ollessa vallassa. Tähän viittaa myös se, että hallitsija otti jumalan nimen. Inkat uskoivat, että Viracocha vetäytyi maailmasta ja jätti maailman valvomisen ja ylläpidon muille jumalille, jotka hän oli luonut. Ylimystö palvoi Viracochaa ahkerasti, etenkin vaikeina aikoina.[2] Cuscon pääpyhäkössä oli kaikkia inkojen jumalia esittävät kultaiset patsaat. Kuvausten mukaan Viracochan patsas oli niistä merkittävin, ja se oli pienen pojan kokoinen. Patsaan oikea käsi oli koholla ja muut sormet nyrkissä, mutta peukalo ja etusormi suorina.[3]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Hallam, Elizabeth (päätoim.): Mytologian jumalat. Yli 130 jumalaa ja jumalatarta kautta maailman. (Gods and Goddesses. A Treasury of Deities and Tales from World Mythology, 1997.) Suomentanut Kimmo Kankaanpää. Hämeenlinna: Karisto, 1997. ISBN 951-23-3647-2.
- Jordan, Michael: Encyclopedia of Gods. Kyle Cathie Limited, 1992. ISBN 1 85626 038 0.