Villaherkkusieni

Villaherkkusieni (Agaricus leucotrichus) on mieluiten vanhoissa muurahaispesissä esiintyvä herkkusienilaji. Sieni on valkea, kosketeltaessa selvästi kellertyvä. Heltat aluksi vaaleanpunaiset, vanhalla sienellä tummanruskeat. Selvin tuntomerkki on renkaan alapuolelta selvästi nukkavillainen jalan pinta. Se esiintyy harvinaisena havumetsissä, useimmiten kuusien lähettyvillä. Laji on erinomainen ruokasieni, mutta harvinaisuutensa vuoksi merkityksetön.

Villaherkkusieni
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Agaricaceae
Suku: Herkkusienet Agaricus
Laji: leucotrichus
Kaksiosainen nimi

Agaricus leucotrichus
(F.H. Møller) F.H. Møller[1]

Villaherkkusienen entinen nimi villajalkaherkkusieni kuvasi sienen ulkonäköä paremmin, mutta kun nimistötoimikunta päätti, että sienen nimi saa muodostua korkeintaan kolmesta sanasta, niin nimi lyhennettiin villaherkkusieneksi (Agaricus leucotrichus). Villaherkkusieni kuuluu herkkusienten (Agaricus) sukuun ja siellä kellertyvien (Arvenses) sektioon. Sieni on keskikokoinen happaman maan suosija ja siksi sen useimmiten löytääkin vanhasta muurahaispesästä kuusien keskeltä. Koko sieni on nuorena väriltään valkea, mutta vanhemmiten lakistaan kellertyvä. Myös kosketuskohdista sieni kellertyy selvästi. Sen tuoksu on miellyttävä anis-tai mantelimainen. Maku on mieto, hiukan pähkinää muistuttava ja sieni onkin hyvä ruokasieni. Jalka on tasapaksu ja sen renkaan alapuolella on villa-tai nukkamaisia kiehkuroita. Se onkin paras tuntomerkki erottamaan laji esim. kuusi- ja anisherkkusienestä (Agaricus essettei ja A. silvicola), joiden jalka on koko matkalta sileä, mutta jotka viihtyvät myös suurten kuusien juurella neulaskarikkeella ja kellertyvät kosketuskohdista. Villaherkkusieni on Suomessa harvinainen, vain muutaman kerran tavattu, mutta kuitenkin lähes koko havumetsävyöhykkeellä esiintyvä. Useimmiten se kasvaa yksittäin, joten sen merkitys ruokasienenä on tästä syystä olematon.

LähteetMuokkaa

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 17. syyskuuta 2008

Aiheesta muuallaMuokkaa