Avaa päävalikko

Vilhelm II (Hessenin vaaliruhtinas)

Vaaliruhtinas Vilhelm II, Conrad Bodensteinin toteuttama muotokuva vuodelta 1827.

Vilhelm II (28. heinäkuuta 177720. marraskuuta 1847) oli Hessenin vaaliruhtinaskunnan hallitsija vuodesta 1821.[1]

Vilhelm II oli vaaliruhtinas Vilhelm I:n poika. Hän osallistui Preussin armeijassa Napoleonin sotiin, muun muassa vuoden 1813 Leipzigin taisteluun. Hän komensi vuonna 1814 hyökkäyksiä Metzin, Thionvillen, Luxemburgin ja Saarlouisin linnoituksia vastaan.[1] Isänsä kuoltua hän tuli vaaliruhtinaaksi vuonna 1821. Vilhelm II kieltäytyi aluksi isänsä tavoin antamasta valtakunnalleen perustuslakia, mutta syyskuussa 1830 puhjennut kansannousu pakotti hänet taipumaan ja antamaan tammikuussa 1831 vapaamielisen perustuslain. Vielä samana vuonna hän siirtyi maanpakoon Hanauhun ja määräsi syyskuussa 1831 sijaishallitsijakseen poikansa Fredrik Vilhelmin. Tästä tuli virallisesti vaaliruhtinas Vilhelm II:n kuoltua vuonna 1847.[1][2]

Vilhelm II:n ensimmäinen puoliso oli Preussin kuningas Fredrik Vilhelm II:n tytär prinsessa Augusta. Vilhelm eli avoimesti yhdessä rakastajattarensa Emilie Ortlöppin kanssa ja antoi tälle Reichenbach-Lessonitzin kreivittären arvon, mikä sai Augustan lähtemään pois hovista. Augustan kuoltua vuonna 1841 Vilhelm solmi morganaattisen avioliiton Emilien kanssa. Tämän kuoltua vain kaksi vuotta myöhemmin Vilhelm nai morganaattisesti Karoline Berlepschin, joka sai von Bergenin paronittaren arvon.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Nordisk familjebok (1921), s. 480 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 19.10.2019.
  2. Nordisk familjebok (1909), s. 613 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 19.10.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Herman von Petersdorff: Wilhelm II. (saksaksi) Allgemeine Deutsche Biographie (1898), Deutsche Biographie.