Viktor Zebor Bremer

suomalainen ruukinpatruuna

Viktor Zebor Bremer (30. maaliskuuta 1804 Teijo19. tammikuuta 1869 Mietoinen[1]) oli suomalainen vuorineuvos ja tuomari, joka oli isänsä Robert Bremerin lailla aktiivisesti mukana Suomen ruukkitoiminnassa. Hänen äitinsä oli Birgitta (Brita) Katarina Hellberger (19.9.1777 Ruotsi – 2.5.1855 Kirjakkala). Viktor Bremer vuokrasi isoisänsä Josef Bremerin aikanaan omistamaa Teijon tehdasta ja oli sittemmin sekä Teijon[2] että Mathildedalin ruukkien omistaja. Hän tuli ylioppilaaksi 1820 Turussa.[1]

Vuosina 1844–1858 Viktor Bremer nosti Teijon ruukin uuteen kukoistukseen. Hän rakennutti työväenasuntoja, hiiliuuneja, pasutusuunin, kupoliuunin, myllyn, ryynilaitoksen ja huonoja kulkuyhteyksiä parantaakseen Strömman kanavan[3][4][2]. Viktor Bremer teki vararikon vuonna 1858 ja asui sittemmin Mietoisten Tuokilassa.[1]

PerheMuokkaa

Viktor Bremerin 1. puoliso oli 1835–1849 arkkitehti Charles Bassin ja Helena Christina Wetterbrunin tytär, Agnes Charlotta Bassi (27.10.1816 Turku – 30.4.1849 Perniö) ja 2. puoliso vuodesta 1850 paroni Berndt Otto Rehbinderin ja vapaaherratar Ulrica Jacobina (Jacquette) af Forsellesin tytär, vapaaherratar Ottiliana Mathilda Rehbinder (31.5.1825 Pernaja Sarvilahti – 18.12.1900 Piikkiö). Jälkimmäinen vaimo on antanut nimensä Mathildedalin ruukille.

Ensimmäisestä avioliitosta syntyivät ruotsinkielen opettaja ja lehtimies Karl Viktor Bremer (10.7.1836 Lohja – 13.11.1884 Helsinki)[5], kenraalimajuri Eugène Robert Bremer (27.7.1837 Turku – 15.8.1914 Turku), Ida Charlotta Bremer (29.3.1839 Lohja – 18.5.1918 Vehmaa), joka avioitui 1860 äitipuolensa veljen vapaaherra, tilanomistaja Sten Otto Rehbinderin (1826–1899) kanssa sekä Hugo Raymund Bremer (27.3.1840 Lohja – 4.7.1920 Helsinki) ja Matilda Sofia Bremer (1847–1853).

Toisesta avioliitosta syntyivät agronomi ja valtiopäivämies Uno Otto Bremer, 1906 lähtien Honka (19.6.1858 Perniö – 18.6.1936 Turku)[6][7] sekä Otto Wladimir Bremer (1853–1854) ja Harald Constantin Bremer (1854–1859).

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kotivuori, Yrjö: Viktor Zebor Bremer. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. a b Teijon ruukinalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 14.7.2018.
  3. Teijon historia Luontoon.fi. Viitattu 26.6.2018.
  4. Kemiönsaarten virallinen matkailuopas - Saaristomeri - Strömman kanava visitkimitoon.fi. Viitattu 26.6.2018. (ruotsiksi)
  5. Kotivuori, Yrjö: Karl Viktor Bremer. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  6. Uno Otto Bremer. Kokoomusbiografia. Viitattu 16.7.2018.
  7. Kotivuori, Yrjö: Uno Otto Bremer. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.