Viking-luokan sukellusvene
| Alusteknisiä tietoja | |
|---|---|
| Tilanne | Peruutettu |
| Alukset | HMS Viking |
| Uppouma | 1 350 / 1 650 tonnia[1] |
| Pituus | 50–60 m[1] |
| Leveys | 6,7 m[1] |
| Syväys | 11 m[1] |
| Moottoriteho | |
| Nopeus | |
| Sukellussyvyys | 300 m |
| Henkilöstö | 20–22[1] |
| Aseistus | |
| Torpedot | |
| Merimiinat | |
Viking-luokan sukellusvene oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan 1997 aloittama yhteishanke, josta Norja ja Tanska ovat luopuneet ja jossa Suomi on ollut tarkkailijana.[2] Tarkoituksena on ollut rakentaa Gotland-luokan sukellusveneelle sitä suorituskykyisempi ja vaikeammin havaittava seuraajaluokka, jonka veneet olisivat maksaneet 1/3 vastaavasta saksalaisesta.[3]
Kockums suunnittelee uutta sukellusveneluokkaa, jossa käytetään peruutetun Viking-projektin tekniikkaa. Projektin nimenä on A26.[2]
Ruotsin merivoimien tarkoituksena oli korvata kaksi aikaisempaa sukellusvenettä vuoteen 2015 mennessä kahdella uudella Viking-luokan sukellusveneellä.[4] Ruotsin puolustusbudjetista 50 % kohdentuu hankinnoille.[5]
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Ruotsin tuli ostaa kaksi, Tanskan neljä ja Norjan neljä Viking-luokan sukellusvenettä 2005 alkaen. Viking-sukellusvene saavutti määrittelyvaiheensa 2002.[6]
Norja lakkautti sukellusveneaselajinsa[7] ja luopui Viking-luokan sukellusvenehankkeesta ensimmäisenä.[8] Se lahjoitti kunnostettuna vanhat sukellusveneensä Puolaan.[9]
Sen jälkeen Tanskan tuli hankkia kuuden Viking-luokan sukellusveneen sarjasta neljä ja Ruotsin kaksi Tanskan ja Ruotsin välisellä sopimuksella. Viking-luokan ensimmäisen sukellusveneen oli määrä valmistua Ruotsissa Kockumin telakalla Malmössä ja viiden muun Tanskassa A P Möllerin telakalla Odensessa.[10]
Tanska ilmoitti kuitenkin 2004 lopettavansa kesään mennessä sukellusveneaselajinsa. Tanskan osalta kolmen tai neljän Viking-luokan sukellusveneen rakentaminen olisi tullut maksamaan noin 652 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vastaavan summan. Samalla päätöksellä Tanska luopui sukellusveneaselajista joulukuussa 2004, käytössä olleiden saksalaisvalmisteisten sukellusveneiden vanhentuessa. Tanskan osalta hanke lakkautettiin siksi, että varat ohjattiin maavoimien kehittämiseen.[11] Tanskan HMS Näckenistä modernisoitua sukellusvenettä KDM Kronborg piti seurata Viking-luokan sukellusvene.[12]
Joidenkin arvioiden mukaan kaksi Viking-luokan sukellusvenettä tulisi maksamaan Ruotsille 1 800 miljoonaa kruunua (noin 194 013 603 euroa kurssilla 9,2777 SEK/EUR) yhteensä eli noin 100 miljoonaa euroa kappaleelta.[13]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Kockum: Viking submarine corporation, pdf
- ↑ a b Ny Teknik, Kockums utvecklar ny ubåt åt försvaret, Hans Dalqvist 1.6.2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ "Tre Vikingubåtar för en tysk" 2/2000
- ↑ Upsala Nya Tidning: "Stealth-ubåt utvecklas i Sverige" 21.11.2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Svenska Dagbladet, "von Sydow rustar för gamla hot" 22.11.2002 06:54
- ↑ Kockum Order till Kockums på del ett i Viking-projektet värd ca 80 miljoner kronor, 28.6.2002 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Forsvarsdepartementet, St.prp. nr. 1 (2000–2001) För budjetterminen 2001 15.9.2000
- ↑ Ny Teknik, Nordiskt ubåtsprojekt fortsätter utan Norge - Danmark och Sverige hoppas på ny partner för Viking, 3.6.2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sjøforsvaret, Tredje ubåt til Polen, 4.9.2003 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ny Teknik, Dansk-svenskt avtal om ny ubåt, 26.5.2003 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ny Teknik: Nato kritiserar Kockums nya ubåt, Hans Dalqvist 31.1.2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kockum, Kronborg blir brygga fram till Viking, Hans Dalqvist 31.8.2001
- ↑ Svenska freds- och skiljedomsföreningen, Stoppa Ubåt Viking! 20.8.2004 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kockumin telakka The Viking class submarine – the submarine for the new era
- Nuclear Threath Initiative: Submarine profileration, Sweden
- Försvaret: (Arkistoitu – Internet Archive) Ubåten Näcken säljs till Danmark
- Sveriges Television, Framtidens ubåt i Sverige
- Sveriges Television (Arkistoitu – Internet Archive), Kockums får nya tyska ägare
- Forsvarets forskningsinstitut: (Arkistoitu – Internet Archive) Användarrapport: De nordiska ländernas försvarsmakter, några jämförelser, 2007, ISSN 1650-1942,PDF