Viitayökkönen
Viitayökkönen (Colobochyla salicalis) on pienehkö, erittäin helposti tunnistettava perhoslaji.
| Viitayökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Ritariyökköset Catocalinae |
| Suku: | Colobochyla |
| Laji: | salicalis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Colobochyla salicalis |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Varsin poikkeuksellisen näköinen, pienehkö ja hentorakenteinen yökkönen. Etusiipien pohjaväri on siniharmaa ja sen siiven poikki kulkee vinottain kolme selkeää ruskeaa viirua. Kunkin viirun molemmilla puolilla on nähtävissä hieman kellertävää väriä. Uloin viiruista päättyy siiven kärkeen. Takasiivet ovat tasaisen ruskeat ja niitä reunusta ohut ja katkonainen tumma viiru. Perhosen siipiväli on 23–29 mm.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Viitayökkösen levinneisyys yltää Euroopasta Lähi-itään, Siperiaan ja Japaniin saakka. Laji on Suomessa verraten tuore tulokas, sillä se tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 1908.[3] Nykyisin laji on melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Lisäksi se on 2000-luvulla levinnyt pohjoisemmaksi, ja havaintoja on jo Kajaanin korkeudelta. Lento alkaa kesäkuun alussa ja jatkuu heinäkuun puoliväliin saakka.[4]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Perhoset elävät kosteilla niityillä, pensaikoissa, lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Perhoset ovat aktiivisia öisin ja tulevat sekä valolle että syötille. Ne myös lähtevät häirittyinä helposti lentoon päivälläkin. Toukka elää yhteenkehräämiensä lehtien välissä. Kotelo talvehtii.[3]
Ravintokasvi muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/colobochyla_salicalis.html
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2472
- ↑ a b c d Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1. s. 236.
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]