Viimeinen valhe
Viimeinen valhe (engl. Harriet Craig) on Vincent Shermanin ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva vuodelta 1950. Viimeisen valheen nimiroolissa on Joan Crawford. Columbia Pictures toimi elokuvan tuotantoyhtiönä ja jakelijana.[1] Viimeinen valhe kertoo dominoivasta Harriet Craigista (Crawford), jolle neuroottinen perfektionismi, oma talo ja omaisuus merkitsevät paljon enemmän kuin kukaan elävä ihminen hänen elämässään. Harrietin liiallinen omistautuminen kodilleen ajaa hänet hulluuden partaalle. Lopulta perhe ja ystävät hylkäävät Harrietin, joka on kohdellut heitä todella huonosti...
| Viimeinen valhe | |
|---|---|
| Harriet Craig | |
 Alkuperäinen elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja | Vincent Sherman |
| Käsikirjoittaja |
Anne Froelich James Gunn |
| Perustuu | George Kellyn näytelmään |
| Tuottaja | William Dozier |
| Säveltäjä | George Duning |
| Kuvaaja | Joseph Walker |
| Leikkaaja | Viola Lawrence |
| Pääosat |
Joan Crawford Wendell Corey |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures |
| Levittäjä | Columbia Pictures |
| Ensi-ilta |
2. marraskuuta 1950 6. huhtikuuta 1951 |
| Kesto | 94 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Viimeinen valhe perustuu Pulitzer-palkittuun George Kellyn näytelmään Craig's Wife vuodelta 1925. Näytelmän pohjalta Anne Froelick ja James Gunn laativat käsikirjoituksen. Viimeinen valhe on toinen kolmesta Shermanin ja Crawfordin yhteistyöelokuvasta; muut ovat Kirotut eivät itke (1950) ja Hyvästi toiveuni (1951).
Näyttelijät muokkaa
| Joan Crawford | … | Harriet Craig |
| Wendell Corey | … | Walter Craig |
| Lucile Watson | … | Celia Fenwick |
| Allyn Joslyn | … | Billy Birkmire |
| William Bishop | … | Wes Miller |
| K. T. Stevens | … | Clare Raymond |
| Viola Roache | … | Rouva Harold |
| Raymond Greenleaf | … | Henry Fenwick |
| Ellen Corby | … | Lottie |
| Virginia Brissac | … | Harriet Craigin äiti |
| Kathryn Card | … | Rouva Norwood |
| Charles Evans | … | Herra Winston |
| Mira McKinney | … | Rouva Winston |
| Pat Mitchell | … | Danny Frazier |
| Al Murphy | … | Bartender |
| Fiona O'Shiel | … | Rouva Frazier |
| Susanne Rosser | … | Hoitaja |
| Katherine Warren | … | Tohtori Lambert |
| Douglas Wood | … | Herra Norwood |
Tuotanto muokkaa
Viimeisen valheen tuotanto alkoi vuonna 1949. Kuvaukset alkoivat 3. huhtikuuta 1950 ja päättyivät 23. toukokuuta 1950. Elokuvaa kuvattiin nimellä The Lady of the House.[1]
George Kellyn näytelmän Craig's Wife pohjalta on sovitettu kolme elokuvaversiota, joista Viimeinen valhe on kolmas.[1] Ensimmäinen elokuva on mykkäelokuva Craig's Wife vuodelta 1928, jonka ohjasi William C. DeMille ja Harriet Craigin roolissa on Irene Rich.[1] Toinen on Craig's Wife vuodelta 1936, jonka ohjasi Dorothy Arzner.[1] Vuoden 1936 elokuvaversiossa Harriet Craigia näyttelee Rosalind Russell. Alkuperäisessä Broadway-näytelmässä vuonna 1925 Harriet Craigia näytteli Chrystal Herne. Alkuperäinen näytelmä sai ensi-iltansa 12. lokakuuta 1925 Morosco Theaterissa. Näytelmää esitettiin 360 näytöstä.
Julkaisu ja vastaanotto muokkaa
Viimeinen valhe sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 2. marraskuuta vuonna 1950 New Yorkissa.[1] Suomessa elokuva julkaistiin 6. huhtikuuta vuonna 1951.[2]
Viimeinen valhe sai hyvän vastaanoton kriitikoilta.[3] Varietyn ja New York Herald Tribunen kriitikot kehuivat Joan Crawfordin roolisuoritusta.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Harriet Craig (1950) tcm.com. TCM.com. Viitattu 29.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Harriet Craig (1950) elonet.fi. Elonet.fi. Viitattu 29.3.2013. (suomeksi)
- ↑ Harriet Craig (1950) allmovie.com. Allmovie.com. Viitattu 29.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Quirk, Lawrence J. The Films of Joan Crawford. The Citadel Press, 1968.
Aiheesta muualla muokkaa
- Viimeinen valhe Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Viimeinen valhe Elonet.
- Viimeinen valhe AllMoviessa. (englanniksi)
- Harriet Craig. Turner Classic Movies – TCM. Arkistoitu 5.9.2018. (englanniksi)