Vihtori Kivimäki

Jaakko Vihtori Kivimäki (26. elokuuta 1881 Peräseinäjoki[1]2. helmikuuta 1961[2]) oli suomalainen opettaja ja poliitikko, joka toimi Maalaisliiton puoluesihteerinä vuosina 1917–1924.

Jyväskylän seminaarin opiskelijoita vuonna 1904, Vihtori Kivimäki toisena oikealta.

Kivimäki syntyi peräseinäjokelaiseen talonpoikaisperheeseen ja valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1904. Hän toimi kansakoulunopettajana Peräseinäjoen Haapaluomalla vuosina 1904–1920, Lapuan Ojutkankaalla 1922–1923, Vihannin kirkonkylässä 1923–1925 ja Lopen Läyliäisissä vuodesta 1929. Hän oli myös Peräseinäjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1917–1920, Peräseinäjoen kunnallisen paloapuyhdistyksen toimitusjohtaja ja rahastonhoitaja 1912–1920 sekä Peräseinäjoen kirkkovaltuuston jäsen ja virkaatekevä kanttori.[1]

Kivimäki nimitettiin Maalaisliiton puoluesihteeriksi 1. kesäkuuta 1917 alkaen, kun huhtikuun puoluekokous oli tehnyt päätöksen vakinaisen puoluesihteerin palkkaamisesta.[3] Hän toimi seuraavien seitsemän vuoden ajan välillä päätoimisena, välillä sivutoimisena puoluesihteerinä, sillä puolueen maksama palkka ei aina riittänyt toimeentuloon. Ahkerana tunnettu Kivimäki vahvisti Maalaisliiton keskushallinnon ja kentän välisiä yhteyksiä. Hän auttoi käynnistämään tai vakiinnuttamaan toiminnan Etelä-Suomeen perustetuissa uusissa piirijärjestöissä, kun puolueen toiminta laajennettiin kaikkiin vaalipiireihin.[4] Puoluesihteeriyden ohella Kivimäki oli vuonna 1919 Ilkka-lehden tilapäisenä päätoimittajana[1] sekä vuonna 1923 Maalaisliiton Vaasan läänin eteläisen piirin puheenjohtajana.[5]

Maalaisliitolla ei Kivimäen aikana ollut erillistä puoluetoimistoa, joten puoluekanslia toimi hänen kotonaan Peräseinäjoella, Lapualla ja lopuksi Vihannissa. Järjestelyä pidettiin puolueen piirissä epätyydyttävänä. Marraskuusta 1924 alkaen puoluesihteerin tehtävä vakinaistettiin uudelleen ja puolueelle perustettiin pysyvä puoluetoimisto Helsinkiin. Kivimäki ei tällöin enää hakenut tehtävään, johon valittiin Lassi Hiekkala.[6] Kivimäki oli vielä myöhemmin maalaisliittolaisen Hämeen Maa -lehden vastaavana toimittajana vuosina 1925–1929[1] ja Maalaisliiton Pohjois-Hämeen piirisihteerinä 1927–1929[7].

LähteetMuokkaa

  • Juhani Mylly: Maalaisliitto–Keskustapuolueen historia 2: Maalaisliitto 1918–1939. Kirjayhtymä, Helsinki 1989.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Artturi Leinonen, J. J. Mikkola & Sulo Rekola: Jyväskylän seminaari 1863–1937: muistojulkaisu, s. 394–395. Valistus, Helsinki 1937.
  2. Keskustan johtajat Suomen Keskusta. Viitattu 9.10.2021.
  3. Ilkka Hakalehto: Maalaisliitto–Keskustapuolueen historia 1: Maalaisliitto autonomian aikana 1906–1917, s. 293, 175. Kirjayhtymä, Helsinki 1986.
  4. Mylly 1989, s. 71, 87, 181.
  5. Mylly 1989, s. 420.
  6. Mylly 1989, s. 87, 182.
  7. Mylly 1989, s. 418.