Vihtiälä (Laukaa)
Vihtiälä on kylä Leppäveden taajama-alueella[1] Laukaassa, Leppäveden luoteisrannalla ja Jyväskylän rajalla, Vaajakosken pohjoispuolella. Vihtiälän asutus sijaitsee lähinnä seututeiden 637 ja 638 (Jyväskyläntien ja Vaajakoskentien) välillä kulkevan Vihtiäläntien lähistöllä.[2] Matkaa Laukaan kirkonkylään on noin 14 km.[3]
| Vihtiälä | |
|---|---|
  Vihtiälä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Keski-Suomi |
| Kunta | Laukaa |
| Postinumero | 41310, 40800 |
Vihtiälä kuului myös virallisesti Leppäveden rekisterikylään, mutta oli kuitenkin yksi virallisen kylän jakokunnista. Vihtiälän jakokuntaan kuului Nojosniemi sekä koko Autiolahden ympäristö, mukaan lukien suurin osa niemestä, jolla sijaitsee nykyinen Jyväskylän Kaunisharjun asuinalue.[4]
Historiaa muokkaa
Ennen nykyisen asutuksen syntymistä Leppäveden Ankeriaslahden eli nykyisen Autiolahden ympäristö oli hauholaisten erämaata, ja kuului joko Ajorannan tai Kalailan kylälle. Omistuksesta ei ole varmaa tietoa, sillä kummankin eräkappaleen nimi viittasi vain Leppäveteen. Vuonna 1564 erämaalla oli uudisasukkaana Hauhon Vitsiälän kylästä saapunut Yrjänä Mikonpoika, joka perusti alueelle Vihtiälän talon.[5] Vihtiälän kantatalo jakautui vuonna 1621 Seppälän ja Kovalan (Kovasen) taloiksi. Vihtiälän kantatalon perustanut hauholainen suku asui Seppälän talossa 1690-luvulle asti. Seppälästä erotettiin vuonna 1768 Lähteelä ja vuonna 1772 Luhtala. Nämä neljä taloa sijaitsivat tuolloin lähellä toisiaan ja muodostivat Vihtiälän asutuskylän.[6]
Vihtiälän jakokuntaan perustettiin vielä kaksi taloa ennen isonjaon suorittamista. Ensimmäinen näistä oli Saanijärven talo, joka syntyi vuonna 1786 Parkkosen suvun ostaessa maata Seppälän talolta. Toinen talo oli Riitaoja, joka oli Kovasen torppa vuoteen 1790 asti. Isojako Vihtiälässä suoritettiin vuonna 1804, jolloin talot siirrettiin myöhemmille paikoilleen. Vuonna 1835 Kovasesta erotettiin vielä Niemelän talo.[7]
Luhtalan ja Saanijärven talot siirrettiin vuonna 1925 Laukaasta Jyväskylän maalaiskuntaan.[8] Tieyhteydet Vihtiälään olivat heikot vielä 1960-luvulle asti, jolloin Leppäveden ja Vaajakosken välinen seututie 638 rakennettiin.[9]
Palvelut muokkaa
Jyväskylän Liikenteen linja 42 kulkee Vaajakoskentien kautta.[2]
Entiset palvelut muokkaa
Ennen Seppälän kansakoulun (myöhemmän Leppäveden koulun) perustamista vuonna 1903 Lähteelän talon mailla toimi vuonna 1897 perustettu Vihtiälän lainakirjasto. Kirjastossa oli sieltä säilyneiden luetteloiden mukaan 69 kirjaa. Kirjaston toiminta loppui vuonna 1918.[10]
Lähteet muokkaa
- Berndtson, Nils: Laukaan historia I - Vanhan Laukaan vaiheita esihistoriallisesta ajasta vuoteen 1776. 2. painos. Jyväskylä: Laukaan kunta, 1983. ISBN 951-99436-6-8.
- Berndtson, Nils, Martti Peltonen, Vesa Salminen ja Pertti Torikka: Laukaan historia II - 1776-1868. Laukaa: Laukaan kunta, 1986. ISBN 951-99650-1-7.
- Ikonen, Antti: Leppävettä - mutta ei pelkkää vettä - Laukaan Leppäveden kylän vaiheita esihistorialliselta ajalta 1990-luvulle. Leppävesi: Leppäveden kyläkirjatoimikunta, 1997. ISBN 952-90-9442-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ Ikonen 1997, s. 18.
- ↑ a b Laukaan karttapalvelu Laukaan kunta. Arkistoitu 29.6.2021. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ Vihtiälä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Berndtson 1983, s. 250 (kartta).
- ↑ Berndtson 1983, s. 102.
- ↑ Berndtson 1983, s. 213.
- ↑ Berndtson et al. 1986, s. 52-53.
- ↑ Ikonen 1997, s. 60.
- ↑ Ikonen 1997, s. 126.
- ↑ Ikonen 1997, s. 132-134.