Vesimittarit
Vesimittarit (Gerridae) ovat luteisiin kuuluva hyönteisten heimo. Ne pystyvät liikkumaan veden pinnalla käyttäen pintajännitystä hyväkseen.
| Vesimittarit | |
|---|---|
 Gerris tai Aquarius-suvun vesimittari |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Luteet Heteroptera |
| Heimo: |
Vesimittarit Gerridae Leach, 1815 |
| Katso myös | |
Lajit muokkaa
Vesimittarilajeja on maailmassa 713, joista Suomessa on tavattu yhdeksän. Niistä kuusi kuuluu Gerris-sukuun.[1]
Maailman suurin vesimittari on Vietnamissa ja Kiinassa elävä Gigantometra gigas, jonka pituus on jopa yli 25 senttimetriä.[1]
Elinympäristö muokkaa
Vesimittareita elää niin seisovissa kuin virtaavissakin vesissä. Joitain Halobates-suvun pieniä lajeja elää lämpimien seutujen avomerelläkin.[1]
Piirteet muokkaa
Vesimittarin pinta on karvainen. Sillä on pyöreät verkkosilmät ja pitkähköt tuntosarvet, ja sen pitkässä ja paksussa imukärsässä on neljä jaoketta. Nymfi on muuten samannäköinen kuin aikuinen mutta pienempi, ja sen ruumiin mittasuhteet ovat erilaiset.[1]
Liikkuminen muokkaa
Vesimittari kelluu karvaisten ja pitkien raajojensa varassa veden pintakalvolla. Sen jalat painavat veden pintaan kuoppia. Liikkuessaan vesimittari soutaa jaloillaan ja etenee nykäyksittäin. Se työntää itseään eteenpäin keskimmäisillä raajoillaan. Takaraajoillaan se vakauttaa liukua ja ohjaa suuntaa.[1]
Vesimittari kykenee hyppäämään veden pintakalvolta kuin kirppu. Pelästyessään vesimittari etenee viivasuoraan ja ruumis normaalia ylempänä nopeimmillaan puolitoista metriä sekunnissa.[1]
Monilla aikuisilla vesimittareilla on siivet, ja ne pystyvät siirtymään uuteen paikkaan lentämällä. Joskus saman lajin joillakin yksilöillä on siivet mutta toisilla ei. Maalla vesimittari on kömpelö.[1]
Vesimittarit liikkuvat niin yksittäin kuin suurissa parvissakin. Parvissa voi olla isoja aikuisia vesimittareita ja samannäköisiä pienempiä toukkia eli nymfejä.[1]
Ravinto muokkaa
Vesimittarit saalistavat vedenpinnalle pudonneita hyönteisiä, jotka ne havaitsevat veden värähtelyjen perusteella.[1]
Lisääntyminen ja talvehtiminen muokkaa
Joidenkin lajien koiraat kutsuvat naaraita reviirilleen värisyttämällä veden pintaa ja puolustavat reviiriään muilta koirailta.[1]
Parittelun jälkeen naaras munii kasveihin veden pinnalla tai veden pinnan alla. Vesimittarikoiras matkustaa joskus naaraan selässä. Niin se samalla auttaa naarasta sukeltamaan muniessaan syvemmälle, mikä on hyödyllistä munien selviytymisen kannalta.[1]
Munat kuoriutuvat, ja jo alkukesällä alkaa näkyä uuden sukupolven nymfejä. Ensimmäiset niistä ehtivät tuottaa uuden sukupolven jo saman kesän aikana.[1]
Aikuiset vesimittarit nousevat syksyllä maalle talvehtimaan. Talvehtivat yksilöt ovat usein pitkäsiipisiä. Vain pieni osa talvehtineista vesimittareista selviytyy kevääseen.[1]
Viholliset muokkaa
Vesimittareiden luonnollisia vihollisia ovat muun muassa munakeripistiäinen, linnut, kalat, sammakot, vesihämähäkit, malluaiset ja sudenkorentojen toukat. Vesimittarin ruumiiseen on usein kiinnittynyt vesipunkkeja.[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Yle: Vesimittari kulkee vetten päällä
- ITIS: Gerridae (englanniksi)