Vertaismedia tarkoittaa sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa sisällöntuotantoa. Tällä tarkoitetaan tiedon ja uutisten keräämistä, raportoimista, analysointia ja levittämistä. Toiminnan tarkoituksena on sellaisen riippumattoman, luotettavan, virheettömän, laaja-alaisen ja relevantin tiedon tarjoaminen, jota demokratian toteutuminen edellyttää[1]. Näin ajatus vertaismediasta sisältää kaiken tiedonvälityksen sähköposteista ja statuspäivityksistä blogiteksteihin ja YouTube-videoihin.

Taustaa

muokkaa

Perinteisen viestintäkäsityksen mukaan viesti etenee lähettäjältä vastaanottajalle. Sosiaalisessa mediassa tämä on antanut tilaa kommunikoivan, kahdensuuntaisen viestinnän mallille. Näin viestin lähettäjä on vertaismedian aikakaudella muuttunut lähinnä keskustelun avaajaksi tai ehdottajaksi, ja varsinainen viesti kehittyy tämän alkusysäyksen, lähettäjän ja vastaanottajan vuorovaikutuksen tuloksena.

Käsitteestä

muokkaa

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta vertaistuotannosta voidaan julkisessa keskustelussa puhua kansalaisjournalismina. Termi kansalaisjournalismi viittaa kuitenkin sekä englanninkieliseen termiin civic journalism että sisällöltään edeltävästä oleellisesti poikkeavaan käsitteeseen citizen journalism. Ensimmäinen viittaa ammattijournalistien ylläpitämään julkiseen keskusteluun ja journalismin uudistusliikkeeseen, jonka tavoitteena on kansalaisten osallistuminen valtamedian toimintaan [2]; tätä vastoin jälkimmäinen tarkoittaa kansalaisten oma-aloitteista sisällöntuotantoa nykyteknologian mahdollistamin keinoin[3].

Lähikäsitteet

muokkaa

Tutkimuskirjallisuudessa vertaismedialla on useita rinnakkaiskäsitteitä. Englanninkielisessä tutkimuksessa käytetään esimerkiksi termejä we media, user generated content, indymedia, participatory media, participatory journalism ja citizen journalism. Suomenkielisessä tutkimuksessa puhutaan muun muassa vertaisviestinnästä, kansalaisjournalismista, kansanjournalismista ja kansalaismediasta. Termit eroavat toisistaan lähinnä sillä, mitä osallistumismuotoja ne sisältävät. Toiset tutkijat käsittävät termillä vain journalistisesti merkittävät tekstit, toisille vertaismedia tarkoittaa kaikkea sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa sisällöntuotantoa.

Ominaisuudet

muokkaa

Vertaismedia perustuu sosiaalisiin verkostoihin ja vapaaehtoisuuteen, ja toimii suurelta osin perinteisen viestintätalouden ansaintamallien ulkopuolella. Vertaismedian sisällöt syntyvät näin tekijän omista tai yhteisön yhdessä sopimista intresseistä lähtien. Sisällöntuottajat eivät saa työstään rahallista korvausta, vaan työstä saatu hyöty perustuu muunlaiseen palkkioon. [4]

Vertaismedia on epävirallinen ja editoimaton alhaalta ylöspäin etenevä prosessi, joka syntyy internetissä käytyjen, samanaikaisten ja jaettujen keskusteluiden tuloksena. Olennainen osa vertaismedian ja valtamedian suhdetta on se, että jälkimmäinen ammentaa mediankäyttäjien tahoillaan käymistä keskusteluista ja puheenaiheista. Näin vertaismedian sisällöistä on tullut olennainen osa myös valtamedian tarinankerrontaa, ja kommentit tai sosiaaliseen mediaan liittyvät uutiset ovat valtamediassa jo yleisiä. [1]

Keskustelu vertaismediasta kytkeytyy sekä hyödynnettävään teknologiaan ja sovelluksiin, sovellusten käyttäjiin eli aktiivisiin sisällöntuottajiin, ja tämän toiminnan merkitykseen valtamedian näkökulmasta. Vertaismedia vaikuttaa mediakenttään myös taloudellisesti, ja keskustelua käydään esimerkiksi maksullisten ja kaupallisten sisältöjen tarpeesta sekä markkinointikäytäntöjen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa sisältöjä jaetaan ja tuotetaan ilmaiseksikin.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Bowman, Shayne; Willis Chris 2003. We Media. How audiences are shaping the future of news and information. The Media Center at the American Press Institute.
  2. Ahva, Laura 2003. Kohti keskustelevaa journalismia. Kansalaisjournalismin kokeilua, kritiikkiä ja arviointia. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos.
  3. Kansalaisjournalismi Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 5.5.2010.[vanhentunut linkki]
  4. Sirkkunen, Esa 2006. Vertaismedia haastaa perinteisen joukkoviestinnän. Teoksessa Aula, Pekka & Matikainen, Janne & Villi Mikko (toim.): Verkkoviestintäkirja, s.137-158. Helsinki. Yliopistopaino.