Venäläis-amerikkalainen kauppakomppania
Venäläis-amerikkalainen kauppakomppania (ven. Русско-американская компания, Russko-amerikanskaja kompanija) oli venäläinen kauppakomppania, jolla oli yksinoikeus kauppaan Venäjän Amerikassa, joka käsitti Alaskan, Aleutit ja Pohjois-Amerikan luoteisrannikkoa leveyspiirille 54°40'. Kauppakomppania perustettiin tsaari Paavali I:n antamalla peruskirjalla vuonna 1799 aiemman Šelihovin-Golikovin yhtiön ja Šelihovin muiden yhtiöiden pohjalle. Se oli valtion tukema ja Venäjän kauppaministeriön alainen osakeyhtiömuotoinen yritys, jonka tuotosta kolmannes oli määrätty keisarille. Kauppakomppanian toiminta päättyi vuonna 1867, koko Alaska myytiin Yhdysvalloille ja kauppakomppanian omaisuus likvidoitiin. Viimeinen toimintakertomus koski vuosia 1867–71.
Venäläis-amerikkalainen kauppakomppania | |
---|---|
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 8. heinäkuuta 1799 |
Perustaja |
Nikolai Rezanov Grigori Šelihov |
Lakkautettu | 1881 |
Kotipaikka | Pietari |
Kuvernöörit
muokkaa# | Nimi | Toimikausi |
---|---|---|
1 | Aleksandr Baranov (1747 — 1819) | 9.7.1799 — 11.1.1818 |
2 | Leonti Gagemeister (1780 — 1833) | 11.1.1818 — 24.10.1818 |
3 | Semjon Janovski (1788—1876) | 24.10.1818 — 15.9.1820 |
4 | Matvei Muravjov (1784 — 1826) | 15.9.1820 — 14.10.1825 |
5 | Pjotr Tšistjakov (1790 — 1862) | 14.10.1825 — 1.6.1830 |
6 | Paroni Ferdinand von Wrangel (1797 — 1870) | 1.7.1830 — 29.10.1835 |
7 | Ivan Kuprejanov (1800 — 1857) | 29.10.1835 — 25.5.1840 |
8 | Arvid Adolf Etholén (1798 — 1876) | 25.5.1840 — 9.7.1845 |
9 | Mihail Tebenkov (1802 — 1872) | 9.7.1845 — 14.10.1850 |
10 | Nikolai Rozenberg (1807—1857) | 14.10.1850 — 31.3.1853 |
11 | Aleksandr Rudakov (1817—1875) | 31.3.1853 — 22.4.1854 |
12 | Stepan Vojevodski (1805—1884) | 22.4.1854 — 22.6.1859 |
13 | Johan Hampus Furuhjelm (1821 — 1909) | 22.6.1859 — 2.12.1863 |
14 | Ruhtinas Dmitri Maksutov (1832 — 1889) | 2.12.1863 — 18.10.1867 |
Laivasto
muokkaaKauppakomppanian laivat purjehtivat Venäjän Kaukoidästä Alaskaan sekä Pietariin. Vuonna 1850 kauppakomppanialla oli käytössään kymmenkunta alusta.[1]
- Nikolai I, komppanialle vuonna 1850 New Yorkissa valmistunut höyrylaiva, kapteenit suomalainen Johan Jacob Conradi[2] ja venäläinen Arhimandritov
- Suuriruhtinas Konstantin, priki, kapteeni Pavlov
- Baikal, priki, kapteeni Klinkowström
- Tungus, kuunari, kapteeni Kaševarov
- Furst Menschikoff (Knjaz Menšikov), kapteeni Rudakov, osallistui 1853 kapteeni Hampus Furuhjelmin komennossa amiraali Jevfimi Putjatinin johtamaan laivueeseen, jonka tarkoituksena oli pakottaa Japani avaamaan kauppasuhteet Venäjään.
- Šelehov, kapteeni Lindenberg
- Ohotsk, priki, kapteeni Harder
- Baranov, höyrylaiva, satamahinaaja
Lisäksi komppanialla oli aikarahdattuna kolme turkulaista "maailmanympäripurjehtijaa"
- Sitka (ven. Ситка), Turussa vuonna 1846 valmistunut 215 lästin purjelaiva. Varustettu kymmenellä tykkiportilla.[3] kapteenina 1846 J.J. Conradi[2][3], 1850 J.W. Weckman[4][5] Joutui englantilaisten sotalaivojen haltuunottamaksi Kamchatkassa Petropavlovskin piirityksen aikana, 7. syyskuuta 1854.[6][7][8][9]
- Atka (ven. Атка), turkulainen purjelaiva, Sitkan 1847 valmistunut sisaralus.[3][10][11] kapteeni suomalainen A.W. Riedell[2][12]
- Fröja, turkulainen purjelaiva, kapteeni Granberg[13]
Lähteet
muokkaa- ↑ Ryska-amerikanska kompaniets redogörelse för år 1850. Finlands Allmänna Tidning, 05.02.1852, nro 29, s. 2-3. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014.
- ↑ a b c Maria Jarlsdotter Enckell, Commonly Known Finnish and Baltic Names Found in the Index to Baptisms, Marriages and Deaths in the Archives of the Russian Orthodox Greek Catholic Church in Alaska 1816-1866[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Skeppet Sitka. Åbo Underrättelser, 27.06.1846, nro 49, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014.
- ↑ Juutinrauman tulli 1850[vanhentunut linkki]
- ↑ The Finnish Connection National Park Service. Viitattu 26.9.2014.
- ↑ Sitka, Lokikirja 1854 - 1854, Löytyy Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi:n tietokannasta, hakusivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ S:t Petersburg. Skeppet "Sitkas" öde. Finlands Allmänna Tidning, 22.12.1854, nro 298, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014.
- ↑ Cobbett, Pitt.: ”THE SITKA." Temp. 1855.”, Leading Cases and Opinions on International Law, Colected and Digested from English and Foreign. s. 36-7. Lontoo: Forgotten Books, 1885, 2013. Teoksen verkkoversio.
- ↑ RIGHTS OF BELLIGERENTS IN THE PORTS OF THE UNITED STATES. (From the Alia California, November 5) Nelson Examiner and New Zealand Chronicle, 20 February 1856, XIV. vsk, nro 94. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kulttuuripääkaupunkilainen – Turun Sanomat, 5.4.2008
- ↑ Finnish Emigration to the United States and Canada (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Døde mandkøn st. Olai Helsingør 1852 – Luettelo Helsingørissä kuolleista 1852
- ↑ Fregattskeppet Nikolai I. Ilmarinen, 11.09.1850, nro 72, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.06.2014.
Kirjallisuutta
muokkaa- Furuhjelm, Annie: Människor och öden. Helsingfors: Schildt, 1932.