Vastaava toimittaja
Vastaava toimittaja on Suomessa laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (13. kesäkuuta 2003/460) määrittämä tehtävä. Lain mukaan julkaisijan tulee määrätä aikakautiselle julkaisulle (aikakauslehdelle tai vastaavalle) ja verkkojulkaisulle vastaava toimittaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää aikakautisen julkaisun, verkkojulkaisun tai ohjelman sisällöstä sekä muusta lain määräämästä. Hänen tulee olla viisitoista vuotta täyttänyt henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Tieto vastaavasta toimittajasta on merkittävä julkaisuun. Laki sallii myös useiden vastaavien toimittajien määräämisen. Tällöin määritellään yleensä kullekin henkilölle oma vastuualue.[1]
Painovapauslaissa vuodelta 1919 käytettiin termiä päätoimittaja.[2] Vuoden 2003 Lakiuudistus muutti oleellisesti rikollisesta julkaisutoiminnasta annettavia rangaistuksia: päätoimittajan vastuuta pienennettiin siinä tapauksessa että hän ei ole laiminlyönyt tehtäviään, ja hänen alaisuudessaan työskentelevien vastuu lisääntyi.
Tapauksissa, jossa vastaavan toimittajan laiminlyönti johtaa virheellisen tiedon julkaisemiseen, voidaan tämä tuomita päätoimittajarikkomuksesta sakkoon. Vastaavan toimittajan ei tarvitse olla päätoimittaja vaan hän voi olla myös keskijohtoon kuuluva tai rivitoimittaja.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä Finlex. 13.6.2003. Edita. Arkistoitu 29.8.2013. Viitattu 10.6. 2009.
- ↑ Painovapauslaki 04.01.1919. Finlex: Edita. Viitattu 10.6.2009. : esim. "Jokaisessa aikakautisen painokirjoituksen numerossa tai vihossa pitää olla päätoimittajan nimi ilmoitettuna. Jos niin ei ole laita, rangaistakoon päätoimittajaa enintään [viidensadan markan] sakolla."
- ↑ Elina Ranta: Sananvapauslaki testataan pian tuomioistuimissa. Journalisti, 7.12.2007, 2007. vsk. Journalistiliitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.6.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)