Varoituskolmio

tien varteen jääneen ajoneuvon varoitusmerkki

Varoituskolmio on auton varusteisiin kuuluva punainen, valoa heijastava kolmion muotoinen esine. Jos auto on mennyt epäkuntoon tai joudutaan muusta pakottavasta syystä pysäyttämään ajoradalle niin, että siitä voi olla vaaraa liikenteelle, varoituskolmio on muiden tienkäytäjien varoitettamiseksi asetettava tielle auton taakse. Se on sijoitettava riittävän etäälle pysähtyneestä autosta, jotta muut kuljettajat voivat havaita sen ajoissa. Varoituskolmiossa on oltava riittävän tukeva jalusta, jotta ohi ajavan liikenteen aiheuttama ilmavirta ei kaada sitä.

Varoituskolmio

Jos ajoneuvo joudutaan jättämään vaaralliseen tienkohtaan, esimerkiksi jyrkkään kaarteeseen tai paikkaan, jossa on huono näkyvyys, on pakollisen varoituskolmion lisäksi suositeltavaa asettaa tielle myös toinen varoituskolmio, jos se on käytettävissä, varoittamaan vastaan tulevaa liikennettä.[1]

Suomessa varoituskolmio tuli vuonna 1967 pakolliseksi varusteeksi kaikkiin autoihin, joiden kokonaismassa ylitti 3 500 kg.[2] Vuodesta 1972 se on ollut pakollinen kaikissa moottoriajoneuvoissa, joiden kokonaismassa ylittää 500 kg. Autolle ja siihen kytketylle perävaunulle on oltava kummallekin oma varoituskolmio. Varoituskolmion on oltava Autorekisterikeskuksen hyväksymää mallia.[3] Suomessa on käytössä kahdenlaisia varoituskolmioita: vanhempi tyyppi, jossa keskiosa on valkoinen tai kokonaan poistettu, ja uudempi kansainvälinen malli, jonka keskiosassa on päiväloistevärillä varustettu reunus. Vuonna 1985 ja sen jälkeen käyttöön otettujen ajoneuvojen varoituskolmion on oltava uudempaa tyyppiä.[4] Tieliikennelain mukaan ”Kolmio tulee poistaa, kun ajoneuvosta ei ole enää vaaraa muulle liikenteelle.”[5]

Lähteet muokkaa

  1. Henrik Lundsten: Tieliikennekirja (47. painos), s. 81. Helsinki: Oy Edita Ab, 2000.
  2. Henrik Lundsten (toim.): Tieliikennekirja (3. painos), s. 56. Helsinki: Ajoturva Oy, 1967.
  3. Liikenneministeriön päätös 678/6.9.1971.
  4. Henrik Lundsten (toim.): Tieliikennekirja (37. painos), s. 126–127. Helsinki: Ajoturva Oy, 1988.
  5. Tieliikennelaki (10.8.2018/729), 57 §. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.