Varkauden Teatteri (vuoteen 1952 Varkauden Työväen Näyttämö[1], vuoteen 1963 Varkauden Työväen Teatteri[2]) on teatteri, joka toimii Varkaudessa. Se on yksi Suomen vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista taidelaitoksista.

Varkauden teatteri
Varkauden työväentalo
Varkauden Teatteri
Varkauden Teatteri
Osoite Laivalinnankatu 29, 78200 Varkaus
Sijainti Varkaus
Koordinaatit 62°18′58″N, 27°52′15″E
Valmistumisvuosi 1911
Rakennuttaja Varkauden Työväenyhdistys
Omistaja Varkauden Teatteri
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Kerrosluku 2
Kerrosala 798 neliömetriä
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla


Varkauden Teatteri tuo nykyisin näyttämölle puolen tusinaa ensi-iltaa näytäntökaudessa, ja näytöksiä on yhteensä noin 170 vuodessa. Omien tuotantojen ohella teatteriin kutsutaan vuosittain muutamia suomalaisia vierailuesityksiä.[3]

Teatterin henkilökuntaan kuuluu noin 20 kuukausipalkkaista ja noin 60 tehtäväkohtaisesti palkattua työntekijää.[3] Teatteria ylläpitää kannatusyhdistys jonka hallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä yhdistyksen vuosikokouksen valitsemaa 6-8 jäsentä.[4]

Historiaa

muokkaa

Varkauden Teatteri syntyi vuonna 1898 nuorisoseuran ja työväenyhdistyksen näytelmäryhmistä. Ensimmäisenä näyttämönä oli työväenyhdistyksen käyttämä tehtaan sali, kunnes alettiin kerätä rahaa omaan työväentaloon. Vuoden 1908 alussa vuokrattiin tontti Taulumäeltä Järvelän virkatalon maalta, ja talo alkoi nousta lahjoitushirsien ja talkootyövoiman avulla Herman Kinnusen johdolla.[3]

Työväentalon tupaantuliaisissa vuonna 1911 esitettiin näytelmä Aatteen voima. Talosta tuli keskus kaikelle Varkauden kulttuuritoiminnalle. Vuonna 1913 teatteritoiminta järjestettiin omaksi seurakseen, jonka johtokunta kiinnitti teatterin johtajaksi Juho Öhmanin. Tätä pidetään varsinaisen teatteritoiminnan alkuna Varkaudessa.[3]

Ensimmäinen ensi-ilta vuonna 1913 oli Minna Canthin Työmiehen vaimo, ja samalla näytäntökaudella esitettiin kaikkiaan 12 eri näytelmää. Kaudella 1924–1925 ensi-illan sai 23 näytelmää, muun muassa musiikkinäytelmä Tukkijoella ja operetti Kosijat. 1930-luvun lama lopetti monia teattereita, mutta Varkauden Teatteri oli maakunnan ainoa toiminnassa pysynyt. Vuonna 1929 se sai ensi kerran tukea sekä valtiolta että kaupungilta, ja vuonna 1935 perustettiin kannatusyhdistys rahoituksen varmistamiseksi. Sotavuosinakin Varkauden Teatteri pystyi tuottamaan 10-16 ensi-iltaa vuodessa ja kävi asemasodan aikana esiintymässä rintamalla.[3]

Vuonna 1952 teatterin nimi vaihtui Varkauden Työväen Näyttämöstä Varkauden Teatteriksi.[1]. Vuonna 1958 teatterin kannatusyhdistys osti Varkauden Työväentalon ja kunnosti sen erityisesti teatteritilaksi. Sittemmin taloa on korjattu ja laajennettu usein, viimeksi 1990-luvulla. Vuoteen 2005 saakka esityksiä järjestettiin myös Lomakeskus Kuntorannassa, ja noin viiden vuoden välein teatteri on tuottanut ison näyttämöteoksen Warkaus-saliin. Näitä ovat olleet Marion Rungin tähdittämä Annie Mestariampuja vuonna 2005 ja vuoden 2008 musikaali Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, pääosissa Ossi Ahlapuro, Petri Hervanto ja Marianne Kettunen.[3]

Varkauden Teatterissa ovat uransa aloittaneet esimerkiksi Rauni Luoma, Matti Kassila ja Martta Kinnunen. Pitkäaikaisiin ohjaajiin kuului Kurt-Henrik Putkonen, joka aloitti Varkaudessa 1961. Ensimmäinen ammattinäyttelijä Varkaudessa oli Väinö Heiskanen, joka teki teatterissa yli 40 vuoden uran 17-vuotiaasta eläkeikään asti, myös lavastajan ja teatterinjohtajan tehtävissä.[2][3][5].

Teatterinjohtajia

muokkaa

Näyttelijöitä

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Varkauden Teatterin 40-vuotisjuhla. Helsingin Sanomat, 28.2.1954, s. 18. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. a b c d Makkonen, Sirkka: Uusi nimi 50-vuotislahjaksi Varkauden Työväen Teatterille. Helsingin Sanomat, 17.3.1963, s. 20. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  3. a b c d e f g h Historia 2012. Varkauden teatteri. Arkistoitu 20.7.2018. Viitattu 20.7.2018.
  4. Teatterin tuki Varkauden Teatteri, viitattu 17.6.2022
  5. a b Kuolleita: Teatterinjohtaja Väinö Heiskanen. Helsingin Sanomat, 4.9.1986, s. 24. Näköislehden etusivu (tilaajille).
  6. Teatterinjohtaja Pentti Tyrväinen nukkui pois Yle Uutiset. 9.11.2001. Viitattu 20.7.2018.
  7. a b c d e f g Näyttelijäkierros. Helsingin Sanomat, 4.2.1969, s. 13. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla

muokkaa