Vardzia

Vardzia (georg. ვარძია) on vuoren rinteeseen hakattu luolaluostari Aspindzan piirikunnassa Samtskhe-Džavakhetin hallintoalueella Georgiassa. Se sijaitsee 12 kilometrin päässä Turkin rajalta Mtkvari-joen yläjuoksulla ja liittyy läheiseen Khertvisin linnoitukseen. Vardzian luostari on hakattu kallioon 1100–1200-luvuilla, mutta laajemmalla alueella luolia on aina 700–800-luvuilta 1400–1500-luvuille.

Vardzian luolia.

Vardzian luolaluostari.

Vardzian linnoituksen perusti Georgian kuningas Giorgi III. Hänen tyttärensä kuningatar Tamar muutti sen luostariksi. Tarinan mukaan luostari on saanut häneltä nimensä: Tamar oli lapsena metsästämässä yhdessä isänsä kanssa ja joutui eroon metsästysseurueesta. Hänen peräänsä huudettiin, jolloin hän vastasi "Ak var dzia" (suom. Täällä olen, setä). Luostari kasvoi yli 50 000 hengen kaupungiksi, jossa asuttiin jopa yli 13:ssa kiveen hakatussa kerroksessa. Siitä tuli Tamarin kaudella merkittävä hengellinen keskus, mutta maanjäristys tuhosi sitä vuonna 1283 ja sen merkitys hiipui, kun Georgian kuningaskunta pilkkoutui osiin myöhemmin keskiajalla. Vuonna 1551 persialaiset joukot voittivat georgialaiset linnoituksessa käydyssä taistelussa ja se ryöstettiin. Nykyisin se toimii jälleen luostarina.

Luostarin keskus on Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko, johon on maalattu Georgian kuningasperhettä esittäviä freskoja. Tamar on kuvattu niihin naimattomana, joten ne on laadittu vuosien 1184 ja 1186 välillä. Maalaukset edustavat keskiajan Georgian maalaustaiteen huippukautta, ja ne eroavat huomattavasti bysanttilaisista esikuvistaan. Kirkon fasadi on tuhoutunut. Sen länsipuolella on 40 kallioon hakattua taloa, joissa on yhteensä 165 huonetta, ja kuusi pienempää kirkkoa. Itäpuolella on myös kuusi kirkkoa; taloja on vuorostaan 79 kappaletta ja huoneita 244. Tarun mukaan Tamar oli aikoinaan varannut itselleen 366 huonetta, jotta hän onnistuisi välttelemään mahdollisia vihollisia.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vardzia Wikimedia Commonsissa