Valokaarivikasuoja
Valokaarivikasuoja (engl. arc fault detection device AFDD tai arc fault circuit interrupter AFCI) on sähkökeskukseen asennettava, Suomessa toistaiseksi varsin tuntematon suojalaite, jonka tarkoitus on ehkäistä valokaarivioista johtuvia sähköpaloja.[1] Syksyllä 2017 voimaan tulevassa SFS 6000 –sähköasennusstandardissa suositellaan, että tietyt tilat, joissa tulipalo voi aiheuttaa erityisen riskin, suojataan valokaarivikasuojilla.[1]
Perinteinen johdonsuojakatkaisija valvoo vain johdon virran suuruutta ja vikavirtasuoja vaihe- ja nollajohtimen virtojen erotusta, joten se ei havaitse esimerkiksi vikaa, jossa löyhään liitokseen syttyy valokaari, joka sytyttää tulipalon.[1]
Jotkut valmistajat ovat aiemmin kutsuneet komponenttia palosuojakatkaisijaksi.[2][3] Pienjänniteasennusstandardi SFS 6000 käyttää termiä valokaarivikasuoja.
Toiminta muokkaa
Nykyaikaiset valokaarivikasuojat reagoivat sekä sarjamuotoiseen (heikkoon liitokseen tai murskaantuneeseen johtimeen syttyvään) että rinnakkaismuotoiseen (vaihe- ja nollajohtimen väliseen esimerkiksi eristevian takia syttyvään) valokaareen. Tunnistaminen perustuu valokaarille ominaisten korkeataajuisten virran komponenttien valvontaan ja analysointiin: laite onkin rakenteeltaan monimutkaisempi kuin yksinkertainen johdonsuojakatkaisija tai vikavirtasuoja.[1]
Käyttö muokkaa
Valokaarivikasuoja asennetaan keskukseen johdonsuojakatkaisijan yhteyteen, ja standardissa suositellaan, että niillä suojataan:
- nukkumiseen käytettäviä tiloja sisältävät kiinteistöt (käytännössä asuinrakennukset)
- tilat, joissa on käsiteltävistä tai varastoitavista materiaaleista johtuva palovaara
- tilat, joissa on palava-aineisia rakennusmateriaaleja
- paloa levittävät rakenteet
- tilat, joissa on korvaamattomia esineitä.[1]
Kyseessä on vasta suositus, ja jos kokemukset ovat positiivisia, suojista tullee myöhemmin pakollisia. Käytännössä vasta pakollisuus johtaa suojien laajaan käyttöönottoon – tämä havaittiin jo vikavirtasuojien tapauksessa.[1]
Siinä missä varsinaisiin sähkötapaturmiin menehtyy Suomessa tyypillisesti vain 2-3 ihmistä vuodessa, sähköpalojen uhriluku on moninkertainen. Vuonna 2014 sähköpaloissa kuoli 24 ihmistä ja vuonna 2015 16 ihmistä. Vaikka suurin osa sähköpaloista johtuu sähkölaitteiden – erityisesti lieden – huolimattomasta käytöstä, valokaarivikasuoja pienentää viallisista asennuksista syttyvien tulipalojen riskiä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan 4 prosenttia sähköpaloista aiheutui sähköjohtojen ja kaapelointien vioista.[1]
Liesipaloihin standardissa reagoidaan niin ikään suosittelemalla aktiivisia liesiturvalaitteita uudisasennuksiin.[1]
Käyttö maailmalla muokkaa
Valokaarivikasuojat ovat olleet Yhdysvalloissa ja Kanadassa uudisrakennuksissa pakollisia makuuhuoneiden ryhmäjohdoissa vuosituhannen alusta asti, ja vuonna 2014 Yhdysvalloissa pakollisuus laajeni käytännössä kaikkiin asuinhuoneisiin. Saksassa laitteet tulivat uudisasennuksissa pakollisiksi vuonna 2016.[1] Euroopassa laitteiden yleistymistä sähköasennusmääräyksissä on hidastanut näytön puute laitteiden hyödyistä: valokaarivikasuojista julkaistu tutkimuskirjallisuus käsittelee pääasiassa laitteiden teknistä toimintaa, ei niiden hyötyjä esimerkiksi kustannus-hyötyanalyysin kautta.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Vesa Linja-aho: Valokaarivikasuojaa suositellaan estämään tulipaloja Elektroniikkalehti. Viitattu 15.4.2017.
- ↑ Promaint-lehti: Liitosten viat aiheuttavat sähköpaloja promaintlehti.fi. Viitattu 15.4.2017.
- ↑ Päivityksiä Sentron-tuotesarjoihin www.siemens.fi. Viitattu 15.4.2017.
- ↑ Linja-Aho, Vesa: Valokaarivikasuoja on kiistelty tulokas Euroopassa. Sähkö&Tele, 05/2021. Sähköinsinööriliitto ry.