Valkotaulu tai tussitaulu on kiiltäväpintainen, valkoinen kirjoitustaulu. 1970-luvun puolivälissä valkotaulut alkoivat korvata liitutauluja kouluissa, toimistoissa ja muissa työympäristöissä. Valkotaulut toimivat samaan tapaan kuin liitutaulut. Tauluun tehtäviin merkintöihin käytetään erityisiä valkotaulutusseja, joiden jättämä jälki voidaan kuivapyyhkiä.

Tyhjä valkotaulu.

Valkotauluja valmistetaan muun muassa melamiinihartsista, polyesterillä päällystetystä sekä emaloidusta teräksestä. Teräksisien taulujen materiaali mahdollistaa myös tauluihin tarttuvien magneettien ja magneettisten pyyhkimien käytön. Emaliteräksiset taulut ovat valkotauluista kestävimpiä. Maalatut melamiini- ja terästaulut tummuvat ajan myötä tussien sisältämän väriaineen hiljattaisen imeytymisen takia. Termiä käytetään joskus myös fyysisiä valkotauluja simuloivista tietokoneohjelmista.[1]

Nykyään valkotauluja voidaan toteuttaa myös tussitaulumaalilla tai valkotaulutapetilla.[2] Maali muodostaa pinnalle kirkkaan ja taulumaisen kerroksen, johon voi kirjoittaa aivan kuten tavalliseen valkotauluunkin.[2]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Termiharava. (interaktiivinen valkotaulu ; dokumenttikamera ; dataprojektori ; verkkoprojektori ; lähiprojektori ; piirtopöytä) Terminfo, 2010, nro 3, s. 20. Tekniikan sanastokeskus. ISSN 0358-7517. (suomeksi)
  2. a b Tussitaulumaalit ja valkotaulutapetit smartersurfaces.fi.