Välikäräjät

Välikäräjät on Suomessa vuoteen 1980 käytössä ollut kihlakunnanoikeuden istunto, joka pidettiin varsinaisten käräjien eli syys- ja talvikäräjien lisäksi. Välikäräjiä järjestettiin esimerkiksi kesällä, silloin kun oli vangittuja henkilöitä syytettynä.[1] Vangittu tuli lain mukaan viedä oikeuden tutkittavaksi kaupungissa 8 vuorokauden ja maalla yhden kuukauden aikana.[2] Välikäräjät määräsi pidettäväksi kihlakunnantuomari, joka ilmoitti asiasta viralliselle syyttäjälle, jotta tämä kutsuisi lautakunnan kokoon. Rikosjuttujen lisäksi välikäräjillä voitiin käsitellä myös riita- ja siviiliasioita, kuten kiinnityksiä ja lainhuutoja, jos asianosaiset pyysivät ja vastasivat kustannuksista.[1] Välikäräjistä säädettiin vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaaren 4 luvussa, joka kumottiin lailla 396/1980, joka tuli voimaan vuoden 1981 alussa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  2. Asetus rikoslain voimaanpanemisesta 19.12.1889, 26 §.
  3. Oikeudenkäymiskaaren 4 luku ja laki 396/1980.