Väinämöisen tie

Väinämöisen tie, Väinämöisen kulku ja Väinämöisen veneenjälki ovat kansanperinteellisiä nimityksiä tyvenelle kohdalle muutoin lainehtivalla vedenpinnalla. Itse Väinämöisen nimi viittaa sanaan "väinä", joka tarkoittaa tyventä kohtaa joessa. Samaa tarkoittaa myös Väinämöisen toinen nimitys suvantolainen.

Vedenpinnan nimitysten lisäksi Väinämöiseen liittyviä nimityksiä löytyy luonnosta tähtitaivaalta, kuten Väinämöisen miekka tai viikate (Orion) ja Väinämöiset tai Väinämöisen virsut (Seulaset). Näitä tähdistöjä on käytetty suunnistamiseen vesillä. Tämän vuoksi Martti Haavio arveli Väinämöisen (taruhahmona tai jumalolentona) alun perin liittyneen kiinteästi vesillä liikkumiseen.

Lähteet

• Martti Haavio: Väinämöinen (1950)