Väinämö
miehen etunimi
Väinämö on suomalainen miehen etunimi ja myös suomalainen sukunimi.
| Väinämö | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 17. helmikuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | Väinö |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | Väinämöinen |
Väinämö on lyhentymä Kalevalan pääsankarin Väinämöisen nimestä, jonka kantasanana on ollut 'väinä' (leveä, syvä, tyynesti virtaava joki).
Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä 1 721 miestä saanut nimekseen Väinämö.[1] Ensimmäiseksi etunimeksi sitä kuitenkaan ei ole annettu kenellekään ainakaan vuoden 1965 jälkeen.[2]
Tunnettuja Väinämöitä
muokkaa- Seikko Aarne Väinämö Eskola, historiantutkija, professori
- Pertti Väinämö Hemánus, tiedotusopin professori
- Väinämö Killinen, arkkitehti ja insinöörikapteeni
- Väinämö Lauttajärvi, kansakoulunopettaja ja kotiseuturunoilija
- Rauno Väinämö Lehtinen, kapellimestari
- Sauli Väinämö Niinistö, Suomen tasavallan presidentti
- Aaro Veli Väinämö Niinistö, tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Jenni Haukion poika
- Pekka Väinämö Pirilä, energiatalouden professori
Väinämö sukunimenä
muokkaa- Panu Väinämö, vesipalloilija
Lähteet
muokkaa- Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. 3. tarkistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
- Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Toimittanut Pirjo Mikkonen. 4. uudistettu laitos. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5.
Viitteet
muokkaa- ↑ Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Tällaisia ovat suomalaiset Miehet. Iltalehti, 29.1.2016.