Uzbekistanin maantiede

Tämä artikkeli käsittelee Uzbekistanin maantiedettä. Uzbekistanissa vallitsee mannerilmasto. Talvella on hyvin vähän lunta. Kuivinta on Turanin alangolla ja sateisinta vuoristossa. Yli puolet maan pinta-alasta on aavikkoa ja puoliaavikkoa. Maan pinta-alasta 20 prosenttia on vuoristoa, ja itäosien vuorten korkeimmat huiput kohoavat 4 500 metriin[1]. Maan kaakkoisosassa sijaitsevat Gissarvuoret ja maan koillisosasa Tienšanin vuoristo. Suurin osa maapinta-alasta on tasankoa: Turanin alankoon kuuluu kaksi kolmasosa maan pinta-alasta.[2] Kyzylkumin autiomaa kattaa pääosan maan pohjoisosasta. Sen itäpuolella on Uzbekistanin hedelmällisin alue, Ferganan laakso, jossa sataa kuitenkin vain 100–300 millimetriä vuodessa. Maahan virtaa kaksi suurta jokea, Amudarja Tadžikistanista ja Syrdarja Kazakstanista, ja niiden vettä käytetään kasteluun.[1] Maassa esiintyy myös maanjäristyksiä, joista vakavin tuhosi pääkaupunki Taškentia vuonna 1966.[1]

Uzbekistanin kartta
Uzbekistan varjostetussa satelliittikuvassa

Araljärven eteläosat ovat Uzbekistanin puolella, kun taas pohjoisosa kuuluu Kazakstaniin[3]. Järvi on kutistunut 1960-luvulta asti jokien vesien mennessä peltojen kasteluun. Järven pinta-ala on kutistunut 60 prosenttia ja vesimäärä 80 prosenttia. Veden suolaisuus on samalla lisääntynyt 45 grammaan litrassa entisestä 10 grammasta litrassa. Tämä on luonut valtavan ympäristöongelman.[4] Järvi on katkennut kahtia, ja Kazakstanin puolella Pohjois-Aral on pelastettu padon avulla. Uzbekistanin puoli eli Etelä-Aral jatkaa kutistumistaan.[5] Aikoinaan järvi oli maailman neljänneksi suurin järvi[3], mutta vuonna 2014 sen pääallas kuivui jo kokonaan.[6]

Arojen kasvillisuus on lähinnä ruohoa, purojen varsilla kasvaa myös pensaita. Vuoristossa tavataan myös harvinaisia kasvilajeja. Katajalaji Zarafshani archa kasvaa vuorten alarinteillä, samoin monet lehtipuut. Yläosissa kasvaa enimmäkseen vain heinää jos sitäkään. Uzbekistanin monipuoliseen eläimistöön kuuluvat sudet, karhut ja lumileopardit.[7]

Uzbekistan on toinen niistä maailman sisämaavaltioista, joiden kaikki rajanaapurit ovat myös sisämaavaltioita. Toinen on Liechtenstein.[8] Uzbekistanin rajanaapurit ovat Afganistan, Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan ja Turkmenistan.lähde?

Lähteet muokkaa

  1. a b c Geography Uzbekistan: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1996.
  2. Marketta Kotilainen: Maailmalla, Aasia, s. 206-207. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-952-0-33474-4.
  3. a b Carolyn Drake: The Aral Sea Magnum photos. Viitattu 6.4.2023. [vanhentunut linkki]
  4. Aral Sea Global Greenhouse Warming. (englanniksi)
  5. Dam project aims to save Aral Sea BBC News, Aral Sea, Kazakhstan 2007
  6. Yrjö Kokkonen: Ympäristökatastrofi saavutti huippunsa: Araljärven pääallas kuivui kokonaan Uutiset, Ulkomaat. 29.9.2014. Yle. Viitattu 6.4.2023.
  7. Flora and Fauna (Arkistoitu – Internet Archive) Uzbek Tourism
  8. Country Profiles: Uzbekistan UCLA
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.