Urho Piha
Veikko Urho Ilmari Piha (28. joulukuuta 1896 – 4. elokuuta 1961) oli suomalainen Etsivän keskuspoliisin sekä valkoisen Valpon virkailija ja nimismies.[1][2] Etsivän keskuspoliisin palveluksessa ollessaan Piha laati yhdessä Urho Kekkosen ja Kaarlo Hillilän kanssa muistion siitä miten Etsivän keskuspoliisin tiedustelutoimintaa tulisi kehittää.[3] Piha kuului Urho Kekkosen ystäväpiiriin ja hän oli kirjeenvaihdossa Kekkosen kanssa vielä 1930-luvulla.[4] Urho Piha esiintyi Urho Kekkosen kirjeenvaihdossa kaiman nimellä (heillä molemmilla oli sama etunimi) ja Pihan vaimoa Alba Pihaa Kekkonen kutsui herttuattareksi.[5][6]
Urho Piha sai päästötodistuksen Salon yhteiskoulusta vuonna 1914.[7] Hän meni 1921 Etsivän Keskuspoliisin palvelukseen toimien kanslistina 1921–1922, kuulustelijana 1922–1925 ja osastopäällikkönä 1925–1926.[8][9][10] Elokuussa 1923 hän osallistui Frans Klemetin hautajaisiin yhtenä arkunkantajana.[11] Vuonna 1926 Piha toimi Etsivän keskuspoliisi Kuopion osaston päällikkönä.[12][13]
Vuonna 1921 lähestystövirkailija Hannes Saarela ja Etsivän keskuspoliisin edustajana toiminut Urho Piha värväsivät kaksi suomalaista punaupseeria, jotka halusivat palata kotimaahan, murhaamaan kommunistijohtajat Otto Wille Kuusisen ja Kullervo Mannerin Pietarissa. Punaupseerit väijyivät autoa, jossa Kuusisen ja Mannerin piti matkustaa. He tulittivat autoa osuen yhteen sivulliseen. Autossa ollut Manner säilyi vammoitta ja Kuusinen ei edes ollut autossa matkustajana. Salamurhaa yrittäneet punaupseerit otettiin kiinni, mutta he onnistuivat myöhemmin pakenemaan Suomeen.[14]
Esko Riekin toimeksiannosta Urho Piha laati yhdessä Urho Kekkosen ja Kaarlo Hiililän kanssa vuonna 1924 muistion Etsivän keskuspoliisin toiminnan tehostamisesta. Muistion mukaan agenttitiedustelua tuli lisätä vaikka se olikin kallista ja aikavievää. Samon tulisi perustaa salainen tiedustelutoimisto, joka olisi suoraan Etsivän keskuspoliisin päällikön alaisuudessa. Toimistolla tulisi olla runsaasti käyttvaroja ja salainen huoneisto, jossa toimiston päällikkö asui. Henkilökuntaan olisi kuulunut päällikön lisäksi kanslisti, päällikön apulainen ja neljä etsivää. [3][15]
Vuonna 1927 Piha nimitettiin Kotkan poliisilaitoksen sihteeriksi ja hän toimi myös kaupungin vt. poliisimestarina.[16][17][18]
Raudun kihlakunnanoikeus tuomitsi 5. joulukuuta 1934 Pihan kavalluksesta ja väärennyksestä kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen sekä korvaamaan valtiolle kavaltamansa 247 000 markkaa. Raudun piirin nimismiehenä toiminut Piha oli tehnyt kavallukset vuosina 1930–1933.[19]
Urho Piha oli uudelleen Valtiollisen poliisin Valpon palveluksessa kanslistina 1939–1945 ja kuulustelijana 1945.[8] Piha toimi jatkosodan alkuvaiheessa Valpon edustajana Petsamossa. Hän kuului Wilhelm Laquan komennossa Muurmanskia kohti liikkunutta Sicherheitspolizein etenevää ryhmää avustamaan muodostettuun 12 hengen suomalaisryhmään, johon kuuluivat Petsamosta Pihan lisäksi passintarkistajat Tauno Heliara ja Erkki Ripatti sekä Valpon Rovaniemen-osastolta kanslisti Veikko Heinonen, ylietsivät Toivo Keskitalo ja Arvid Ojasti sekä etsivä Aimo Kivipuro. Pihan ja Heliaran oli tarkoitus toimia Muurmanskissa kuulustelijoina ja kuolemantuomioiden täytäntöönapanijoina.[20]
Urho Piha oli naimisissa Alba Elsa Pihan (1894–1954) kanssa.[21] Urho Piha kuoli elokuussa 1961 64-vuotiaana. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[2][1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hautahaku.fi : Piha Veikko Urho Ilmari
- ↑ a b Billion Graves : Urho Piha
- ↑ a b Aleksi Mainio : Terroristien pesä. Suomi ja taistelu Venäjästä 1918–1939. Siltala 2015, sivut 33–34.
- ↑ Urho Kekkosen arkiston (UKA) järjestelykaava ja sisällysluettelo 5.6.2012
- ↑ Urho Kekkosen kirje Kaarlo Hillilälle 10.7.1925
- ↑ Urho Kekkosen kirje Kaanaassa ja kotona 25/5 -25
- ↑ Salon yhteiskoulu, Uusi Aura, 30.05.1914, nro 61 (3-päiv. painos), s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Matti Lackman : Från krigskommunism till upproret i Tallinn. Kommunisternas upprorsverksamhet 1919–1924 och dess inverkan på Finlands säkerhet, Historisk Tidskrift för Finland 2015:3, sivu 277, alahuomautus 122 Urho Pihan palveluvuodet Etsivässä keskuspoliisissa ja Valpo I:ssa
- ↑ Kun syyttää ohranaa. Niin joutuu itse satimeen, Suomen Työmies, 24.07.1921, nro 166, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kommunistiemme osanotto kesällä 1921 Pietarissa pidettyyn puoluekokoukseen hovioikeuden tutkittavana, Uusi Aura, 19.10.1923, nro 281, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Varat. Frans Klemetin hautajaiset, Iltalehti, 24.08.1923, nro 195, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kainuun työläisiä Vaasan hovissa. Syytetyt väittävät heitä "tutkitun" nälällä, vilulla, rautoihin kytkettynä y.m.s., Pohjan Voima, 20.05.1926, nro 112, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Hämmästyttäviä paljastuksia ohranalaitoksen toiminnasta. Rikoksellisella tavalla hankittu todistuksia. Provokationia ja sensuroimista. Irstasta ja juopottelevaa elämää, Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 29.11.1926, nro 238, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Seppo Varjus : Suomi yritti murhauttaa Otto Wille Kuusisen, Iltasanomat 26.9.2013
- ↑ Reijo Miettinen ja Juha Tuunainen : Opiskelua poliittisten pyrkimysten ristipaineessa:Tammisaaren "yliopisto" 1920- ja 1930-luvuilla, sivu 3
- ↑ Ministereille, Pohjan Voima, 14.06.1927, nro 132, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Ohranalaitos toimii..., Työ, 17.09.1927, nro 68, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Valkoinen valta palkitsee hyvin kurjat apurinsa. Työmies Hiltusen rääkkäyksen johtaja, ohrana Piha Kotkan poliisilaitoksen sihteeriksi, Pohjan Voima, 01.06.1927, nro 122, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Nimismies Piha kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen, Jaakkiman Sanomat, 12.12.1934, nro 50, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Matti Porhola : "Miten onkaan maailma oleva järkyttynyt sodan päätyttyä, kun kaikki tulee julki" – Suomalaisviranomaisten tietämys Euroopan juutalaisten kohtalosta Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä jatkosodan aikana 1941–1944, Pro gradu -tutkielma. Poliittinen historia Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos, Turun yliopisto, Maaliskuu 2016, sivut 23-25
- ↑ Hautahaku.fi : Piha Alba Elsa
Aiheesta muualla muokkaa
- Vappumuistelma. Kirjoittanut Urho Piha, Metsästys ja kalastus, 01.06.1934, nro 6, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot