Unisex tarkoittaa kaikille sukupuolille sopivaa tai kohdistettua asiaa. Esimerkiksi unisex-vaatteita tai unisex-etunimiä voivat käyttää kaikki sukupuolet.

Unisex-liikkeen ideologiaan kuuluu tasa-arvon ja tasavertaisen kohtelun lisäksi myös ajatus siitä, että ihmisen tulee voida ilmaista vapaasti itseään (esimerkiksi käytöksen ja pukeutumisen keinoin) riippumatta sukupuolestaan.

Unisex-muoti

muokkaa

Vaate- ja hiusmuodissa unisex-muoti löi itsensä läpi varsinaisesti 1960-luvun lopulla. Helsingin Sanomien englannin kielestä käännetyssä jutussa kesällä 1969 kerrottiin liioitellen unisex-muodin saaneen ”tukevan jalansijan Lontoossa, missä enää vain muutamat tavaratalot myyvät erikseen miesten ja naisten vaatteita. Sen sijaan ne tarjoavat vaatekappaleita, jotka sopivat molemmille sukupuolille”. Jutun mukaan unisex on seurausta tyttöjen tulemisesta litteämmiksi ja poikien vähemmän kulmikkaiksi ja alttiimmiksi koristelemaan itseään muun muassa pitkin hiuksin ja koruin.[1]

Seksuaalitasa-arvon lisääntyminen ja sukupuoliroolien hajoaminen on avainasemassa kaikissa unisex-ilmiöiden kehityksessä. Siinä missä 1970-luvun voidaan nähdä olevan naisliikkeiden ja tätä kautta naismallin vapautumisen aikaa, median voidaan 2000-luvulla nähdäkenen mukaan? luovan samanlaista vallankumousta miesten sukupuolirooleja kohtaan. Näin voidaan puhua unisex-käytöksestä, esimerkiksi osana uudistunutta perhemallia, jossa mies hoitaa kotitöitä ja lapsia siinä missä nainenkin.

Uniseksuaalisuus

muokkaa

2000-luvulla on mahdollista törmätä termiin uniseksuaalisuus (universal sexuality). Sillä viitataan ihmisen yleiseen tarpeeseen toteuttaa vapaasti seksuaalisuuttaan. Miehen ja naisen seksuaalisuuden nähdään siis olevan pitkälti samanlainen ilmiö. Termi on syntynyt vastaliikkeenä hetero- ja homoseksuaalisuuden käsitteille. Siinä missä sosiaaliset normistot ja yhteiskunta rajoittaa yksilön toimintaa ja muokkaa tämän arvomaailmaa tietoisesti, näiden termien voidaan nähdä tahattomasti kategorioivan ihmisen seksuaalisuuden suuntautumista ja näin rajoittavan sen toteutumista. Lähtökohtainen ajatus on, että tänä universaali seksuaalisuus ei ole lähtökohtaisesti kohdennetua vaan purkautuu holtittomasti, ennen kuin yhteiskunta opettaa tai ihminen itse opettelee kohdistamaan seksuaaliset mieltymyksensä vain rajallisiin kohteisiin. Tätä lapsuudessa saatua uniseksuaalisuutta opitaan toteuttamaan hyväksynnän- ja hylkäyksen kautta. Lapsi esimerkiksi oppii aikaisessa vaiheessa välttämään insestiä ja myöhemmin kohdistamaan seksuaaliset tarpeensa toiseen sukupuoleen. Tämä on kuitenkin puhtaasti opittua eikä sillä ole mitään tekemistä ihmisen aidon seksuaalisuuden kanssa. kenen mukaan?

Teorian mukaan voidaan nähdä, että huolimatta siitä, miten ihminen on oppinut toteuttamaan seksuaalisuuttaan (hetero- tai homoseksuaalisessa muodossa), pohjalta nouseva seksuaalisuuden tarve on kaikilla sukupuolilla identtinen.

Englanninkielinen maailma on perinteisesti jakanut käsitteen sukupuoli kahteen osaan, fyysiseen sukupuoleen (sex) sekä henkiseen sukupuoleen (gender), joka kuvaa enemmänkin ihmisen omaa kokemusta omasta sukupuolesta. Henkisen sukupuolen kohdalla on totuttu käyttämään termejä maskuliininen ja feminiininen kuvaamaan mies- ja naissukupuoliroolin eroa. Näin ajateltuna ihmisellä on siis kaksi sukupuolta, jotka voivat olla ristiriidassa keskenään, henkinen ja fyysinen. Uniseksuaalisuuden ideaan kuuluu kuitenkin, että kehojemme jakautuminen kahteen sukupuoleen on hämännyt ihmistä ajattelemaan, että henkisiäkin sukupuolia olisi kaksi. Uniseksuaalisuudella viitataan nimenomaan siihen, että henkisiä sukupuolia on vain yksi unisex-sukupuoli, joka persoonan kasvun myötä ottaa myös lopullisen muotonsa.

Lähteet

muokkaa
  1. Unisex tasoittaa sukupuolten eroja. (Jutun lähteenä mainittu P. A. Features.) Helsingin Sanomat, 2.7.1969, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muualla

muokkaa