Unelmien maa (Lykkeland) on norjalainen televisiosarja, joka ensiesitettiin Norjassa vuoden 2018 syksyllä ja Suomessa 2019 alussa. Palkittu sarja kertoo 1970-luvun Stavangerin alueen nuorista aikuisista, joiden elämä mullistuu kun Norjan rannikolta löydetään öljyä.[1]

Unelmien maa
Lykkeland
Tyyli draama
Alkuperämaa Norja
Julkaistu 2018
Tuotantokausia 2
Tuotanto
Ohjaaja(t) Petter Næss
Käsikirjoittaja(t) Mette M. Bølstad
Säveltäjä(t) Ginge Anvik
Kuvaaja(t) Lars Vestergaard
Tuotantoyhtiö(t) Maipo Film
NRK
Aiheesta muualla
IMDb

Sarjan ensimmäinen tuotantokausi (8 jaksoa) keskittyy tapahtumiin vuoteen 1972 asti, jollon Norjan valtiollinen öljy-yhtiö Statoil perustetaan. Sarjan toinen kausi kuvaa vuosia 1977–1980.[1]

JuoniMuokkaa

Öljy-yhtiö Phillips Petroleumin nuori asianajaja Jonathan Kay (Bart Edwards) saapuu Stavangeriin kesällä 1969 tarkoituksenaan irrottaa amerikkalaisyhtiö tuloksettomasta öljynetsintäsopimuksesta Norjan valtion kanssa, mutta suunnitelmat muuttuvat kun öljyä lopulta löytyykin. Sarjan norjalaisia päähenkilöitä ovat nuoret aikuiset Christian, Toril ja Anna. Christian Nyman (Amund Harboe) on vauraan laivanvarustajaperheen poika, mutta työskentelee sukeltajana öljynetsintälautalla. Hänen tyttöystävänsä Anna Hellevik (Anne Regine Ellingsæter) on kasvanut pienellä maatilalla, mutta pääsee kaupungintalolle sihteeriksi, aitiopaikalle kuulemaan tapahtumista ennen muita. Työväenluokkaisesta ja uskonnollisesta perheestä tuleva Toril Torstensen (Malene Wadel) on työssä Christianin isän omistamalla huonosti menestyvällä kalasäilyketehtaalla ja pienen pojan yksinhuoltaja.[1][2]

TuotantoMuokkaa

Ensimmäisen tuotantokauden jälkeen sarjaa sanottiin Norjan kaikkien aikojen kalleimmaksi.[1] Sarjaa on kuvattu aidolla öljylautalla[2], Stavangerissa ja muualla Rogalandin läänissä, Ånnelandissa Bergenin pohjoispuolella, Oslossa ja Belgiassa. Sarjassa kuullaan Ginge Anvikin säveltämän elokuvamusiikin lisäksi otteita monista 1970-luvun pop- ja rock-kappaleista.

VastaanottoMuokkaa

Unelmien maan ensimmäinen tuotantokausi palkittiin Cannesin tv-sarjafestivaaleilla parhaasta käsikirjoituksesta ja parhaasta musiikista.[1]

Kahden ensimmäisen jakson jälkeen Helsingin Sanomien Harri Uusitorppa kirjoitti Unelmien maan olevan ajankuvaltaan tyylikäs, mutta jotenkin ”ilmatiivis”. Hänen mielestään asiat ovat kyllä oikeilla paikoillaan, mutta ”eivät liiku eivätkä liikuta”.[2]

LähteetMuokkaa