Ukemi on japanilaisten kamppailulajien termi hallitulle kaatumiselle. Esimerkiksi Jigorō Kanōn luomassa judossa on osattava kaatua oikein jottei loukkaa itseään. Tätä taitoa kutsutaan ukemiksi.[1]

Ranskalainen aikido-opettaja Gerald Blaize heittää tekniikan vastaanottajan, joka tekee pyörähtävän ukemin.

Ukemilla on keskeinen rooli myös aikidossa.[2]

Ukemin voi tehdä taaksepäin, eteenpäin tai sivuille. Ukemia pyritään tekemään aina mahdollisimman pyöreästi, jottei törmää mattoon.

Kun lähtee tekemään taaksepäin ukemia, on muutama sääntö muistettava. Leuan pitää aina olla kiinni rinnassa, jottei pää tärähdä ja tule esimerkiksi aivotärähdystä. Kun lähtee kaatumaan, on joustettava jaloilla jotta pudotus olisi pehmeämpi ja tulisi matalammalta. Kun peppu koskee ensimmäistä kertaa tatamiin, on varauduttava lyömään tatamia kummallakin kädellään, jotta isku ei tule kehoon ja vie ilmoja pois vaan kohdistuu siten pelkästään käsiin. Kädet eivät saa levitä liian pitkälle, vaan ne on hyvä pitää suhteellisen lähellä omaa vartaloa. Käsillä ei saa ottaa vastaan, ainoastaan tärähdys on estettävä. Lopussa, kun pää on vielä kiinni rinnassa ja kädet tatamissa, jalkojen pitäisi olla noin 45 asteen kulmassa ilmassa.

LähteetMuokkaa

  1. Jensen, Max: ”Ukemi, kaatuminen”, Judo, s. 18–20. Helsinki: Tammi, 1972. ISBN 951-30-0019-2.
  2. Petteri Silenius: Aikido: Harmonisen voiman tie. WSOY, 1991. ISBN 951-0-16628-6.