Tzoe
Tzoe (noin 1860 – 1933) oli apachesoturi. Hän toimi kenraali George Crookin retkikunnan oppaana vuonna 1883. Retkikunnan tarkoitus oli palauttaa kapinoivat apachet reservaattiin.
,_a_White_Mountain_Apache_scout,_full-length,_holding_rifle,_1885_-_NARA_-_530799.jpg)
Yhdysvaltain armeijan sotilaat antoivat hänelle kutsumanimen "Peaches" (suom. persikat) johtuen hänen kalpeista ja poikamaisista poskistaan.[1][2]
Tzoe oli White Mountain -apache (cibecue). Hän otti kaksi vaimoa päällikkö Locon chiricahua-apachien keskuudesta. Tzoe asui apachien tavan mukaan puolisoidensa perhekuntien kanssa, jotka oli siirretty asumaan San Carlosin reservaattiin. Chiricahuain sijoitus reservaattiin epäonnistui paikallisen intiaaniasiamiehen väärinkäytösten takia. Reservaatin asukkaat jäivät kärsimään kylmää ja nälkää.[2]
Syyskuussa 1881 apachien myötämielisyys päättyi. Osa apacheista pakeni reservaatista Meksikon Sierra Madren vuorille. Pakenijoiden joukossa olivat Geronimo ja päällikkö Juh. Jotkut reservaatin intiaaneista vastustivat pakoa. Reservaattiin jääneiden joukossa olivat päällikkö Loco ja hänen soturinsa ja perheensä mukaan lukien Tzoe ja tämän vaimot ja lapsi. Huhtikuussa 1882 kapinalliset intiaanit tunkeutuivat reservaattiin ja pakottivat päällikkö Locon heimokunnan marssille Sierra Madreen.[2]
Yhdysvaltain armeija vastasi hyökkäämällä liikkeessä olevien apachien kimppuun Sonorassa ja Chihuahuassa. Eversti Lorenzo Garcia ja hänen meksikolaiset joukkonsa tappoivat Tzoen molemmat vaimot ja ainoan lapsen.[2]
Paineen alla Tzoe liittyi Chaton joukkoihin. Hän osallistui Chaton sotureiden mukana ryöstöretkille laajalla alueella Arizonassa ja New Mexicossa. Hänen ainoa chiricahua-ystävänsä Beneactiney ammuttiin eräässä hyökkäyksessä Etelä-Arizonassa. Menetettyään perheensä ja ystävänsä ja kärsittyään taistelujen arvista ja nöyryytyksistä Tzoe päätti olla jatkamatta Chaton joukoissa. Kotimatkalla hän kohtasi San Carlosin reservaattia johtaneen luutnantti Britton Davisin, jolle ilmoitti, ettei enää ollut karkulainen. Pyydettäessä hänestä tuli vapaaehtoinen kenraali George Crookin sotaretkessä, jonka tarkoitus oli ottaa kiinni kapinoivat apachet.[3][2]
Maaliskuussa 1883 tuomari Hamilton C. McComas ja hänen vaimonsa tapettiin apachien verisessä hyökkäyksessä Lordsburgin ja Silver Cityn välillä. Mitä ilmeisimmin Chaton johtamat apachet olivat teon takana. Pariskunnan kuusivuotias poika Charley otettiin vangiksi, jotta hänet voitiin kasvattaa apacheksi. Charley McComasista tuli aikansa tunnetuin apachien harjoittaman terrorin symboli amerikkalaisten keskuudessa.[4]
Tzoen opastuksella toukokuussa 1883 kapteeni Emmet Crawfordin joukot hyökkäsivät päällikkö Chaton leiriin Sierra Madressa ja tappoivat yhdeksän ja ottivat vangiksi viisi intiaania. Myöhempien raporttien mukaan Charley McComas kuoli tässä hyökkäyksessä.[3]
Kenraali Crookin sotaretken jälkeen Tzoe palasi asumaan Cibecueen Arizonaan, ja hänestä tuli maanviljelijä. Cibecue-heimoon kuuluneen vaimonsa kanssa hän sai neljä lasta. Tzoe kuoli vuonna 1933.[2]
Lähteet
muokkaa- Roberts, David & Knarrström, Bo: Cochise, Geronimo och apachekrigen. Hallstavik: Svenskt militärhistoriskt bibliotek, 2013. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- Tzoe "Peaches" - American Indian History (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Courage Under Fire - True West Magazine (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ David Roberts: Cochise, Geronimo och apachekrigen (2013), s. 221
- ↑ a b c d e f Augherton, Tom: Courage Under Fire True West Magazine. 5.11.2013. Arkistoitu 13.4.2018. Viitattu 13.04.2018 (englanniksi).
- ↑ a b Tzoe "Peaches" American Indian History. American Indian Council. Arkistoitu 13.4.2018. Viitattu 13.04.2018 (englanniksi).
- ↑ David Roberts: Cochise, Geronimo och apachekrigen (2013), s. 208–209