Tyyneysrukous on yleinen nimitys alun perin nimettömälle rukoukselle, joka pannaan yleensä teologi Reinhold Niebuhrin nimiin:

»God, grant me the serenity to accept the things I cannot change, courage to change the things I can, and wisdom to know the difference.
Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.»

Tyyneysrukousta on käytetty paljon muun muassa AA-liikkeessä 1930-luvulta lähtien.

Yleensä on katsottu, että rukous on peräisin Niebuhrilta, mutta sen alkuperästä on esitetty erilaisia arveluja. Niebuhr itse piti itseään rukouksen ensimmäisenä esittäjänä, ja se esiintyy muun muassa hänen teoksessaan The Essential Reinhold Niebuhr: Selected Essays and Addresses (1987) sekä hänen tyttärensä Elisabeth Siftonin teoksessa The Serenity Prayer: Faith and Politics in Times of Peace and War (2003). Siftonin mukaan hänen isänsä oli käyttänyt rukousta vuonna 1943. Hän on kuitenkin ilmeisesti käyttänyt sitä saarnassaan jo vuonna 1932 tai aikaisemmin.[1] Rukous on pantu virheellisesti muun muassa Augustinuksen, Tuomas Akvinolaisen, Franciscus Assisilaisen, Paul Tillichin ja Friedrich Christoph Oetingerin nimiin.

Tyyneysrukousta voidaan pitää ajatukseltaan hyvin stoalaisena.[2]

Lähteet muokkaa

  1. [1]
  2. Stephens, William O.: The Rebirth of Stoicism puffin.creighton.edu. Arkistoitu 31.12.2009. Viitattu 19.1.2009.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Sifton, Elisabeth: Serenity Prayer: Faith and Politics in Times of Peace and War. W. W. Norton & Company, Incorporated, 2003.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Serenity Prayer