Tytäryhtiötalous

Tytäryhtiötalous tarkoittaa valtiota tai aluetta, jonka yritystoiminta on tytäryhtiöistä riippuvaista, ja tytäryhtiöiden omistus on ulkomailla tai alueen ulkopuolella. Tytäryhtiötaloutta voidaan pitää kielteisenä ilmiönä valtiolle, koska omistus ja pääkonttori sijaitsevat ulkomailla, ja tästä syystä pääomatulot kulkeutuvat ulkomaille ja niistä kannetaan verot ulkomailla, eivätkä pääomatulot ja niistä kannetut verot näin ollen hyödytä tytäryhtiön maata. Pääkonttorin sijainti määrittelee myös, mihin emoyhtiö sijoittaa korkean osaamisen työpaikat.[1] Kolmas tytäryhtiötalouden riski on tytäryhtiön alasajo suhdanteiden ja kysynnän heikentyessä.[2] Suhdannevaihtelu tuo joka tapauksessa nousu- ja laskukausia, jolloin nousukauden alussa ostettu tytäryhtiö voi olla uhanalainen laskukaudella. Suomea on varoiteltu mahdollisesta tytäryhtiötalouteen ajautumisesta.[3][4][5][6] Tytäryhtiötalouteen ajautumista ja sen välttämistä on selitetty muun muassa suhtautumisella pääomasijoittamiseen.[7][8]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Ovaskainen, 2017. Lainaus: "Se paikka, missä yrityksellä on pääkonttori, määrittää hyvin paljon sitä, mihin palkataan tietynlaista pääkonttoriosaamista: markkinointiosaajia, talousjohtajia, koodareita, data-analyytikoita - työntekijöitä, jotka liittyvät juuri yrityksen pääkonttorin toimintoihin"
  2. Hietalahti, 2017. Lainaus: "Tytäryhtiötaloutta pidetään haavoittuvana, sillä johdon kotimaalla ja pääkonttorin paikalla uskotaan olevan merkitystä sille, missä yritykset saneeraavat huonoina aikoina tai vastaavasti mihin investoivat."
  3. Rossi, Juhana: Tuliko tytäryhtiötalous Suomeen... Helsingin Sanomat. 31.12.2002. Viitattu 2.2.2019. Lainaus: "Tuliko tytäryhtiötalous Suomeen? Globalisaatio opetti suomalaisia vuonna 2002. Oppitunnit huipentuivat joulukuussa, kun monialayhtiö General Electric (GE) ilmoitti haluavansa ostaa suomalaisen Instrumentariumin."
  4. Talouselämä, 2004. Lainaus: "Suomalaiset pelkäävät, että ulkomaalaiset kaappaavat meikäläisiä yrityksiä ja panevat ne sen jälkeen kiinni. Näin käy vain harvoin."
  5. Malin, 2018. Lainaus: "Onko Suomella edessään kurja tulevaisuus tytäryhtiötaloutena, kun ulkomaalaiset haalivat itselleen Helsingin pörssin helmiä ja muitakin suomalaisia laatuyhtiöitä? Aiheesta on keskusteltu kiihkeästi taas viime päivinä, kun on selvinnyt, että Amer Sports, Pöyry ja mahdollisesti myös Basware siirtyvät vieraisiin käsiin."
  6. Ovaskainen, 2017. Lainaus: "Ihamuotilan mukaan käynnissä onkin ikävä ilmiö: suomalaisia pörssiyhtiöitä ostetaan ulkomaiseen omistukseen enemmän kuin päinvastoin."
  7. Ovaskainen, 2017. Lainaus: "”Suomessa on vihdoin alettava tukea osakesäästämistä ja tavallisten ihmisten omistajuutta. Näin suomalaisten säästöt karttuvat eivätkä loju tuottamattomana tileillä. Näin saamme myös uusia omistajia pörssiyhtiöihin, mikä estää tytäryhtiötaloutta ja yhtiöittemme myyntiä ulkomaille”, Ihamuotila tiivistää Twitterissä. Hän peräänkuuluttaa verokannustimia, jotka kannustaisivat ihmisiä sijoittamaan. Hallitus on jo tuomassa käyttöön niin sanotun osakesäästötilin."
  8. Ahosniemi, 2018. Lainaus: "Hallituksen esittämä osakesäästötili on hyvä alku. Myös pienten osinkojen verovapautta olisi syytä harkita, esimerkiksi tuhanteen euroon saakka. Se kannustaisi jo kummasti kiinnostumaan suomalaisten pörssiyhtiöiden omistamisesta."