Tylsyys

Tylsyydeksi kutsutaan olotilaa, jossa henkilöllä, ihmisellä tai eläimellä ei ole joko mitään mielekästä tekemistä tarmonpuuskan aikana tai sitten hänellä ei ole ollenkaan tekemistä. Tylsyyden tunteen tullessa henkilö saattaa tuntea, että hänellä ei ole motivaatiota mihinkään joko rajallisten resurssien (kuten aika) vuoksi tai sitten hänellä ei ole aloitekykyä/motivaatiota ryhtyä toimenpiteisiin tunnetilansa korjaamiseksi, jolloin tylsyyden tunne syvenee. Joskus tylsyyden syvennyttyä ihmistä voi alkaa masentaa.

Matkamuistojen myyjä, joka näyttää vaipuneen tylsyyteen.

Tylsyys on Suomessa tunnesanojen kognitiivisen tärkeyden indeksillä mitattuna 25 tärkeimmän tunnesanan joukossa. Tylsyyden kanssa samansukuisia tunnetiloja ovat pitkästyminen, välinpitämättömyys, apatia ja kyllästyminen. Tylsyydelle ja välinpitämättömyydelle ominaista yhteistä komponenttia voidaan kuvata ilmaisulla "en halua mitään", ja tylsyydelle ja kyllästymiselle ominaista yhteistä komponenttia puolestaan ilmaisulla "en halua tätä lisää". Toisin kuin kyllästymiseen, tylsyyteen ei kuitenkaan sisälly välitöntä aktivoitumisen mahdollisuutta. Tylsyyden tila on henkistä turtumusta, passivoitunutta suhtautumista ilman motivaatiota ja pyrkimystä tilasta pois.

Tylsyys työpaikoilla

Yleensä tylsyys mielletään osaksi yksitoikkoista toistotyötä, kuten liukuhihnatyötä, mutta tylsistymistä esiintyy organisaatioiden ylätasoilla asti. Paljon riippuu myös luonteenlaadusta: jotkut ovat alttiimpia tylsistymiselle kuin toiset. Tylsistynyt on taipuvaisempi tekemään töitä tahallaan huonosti, tuhoamaan työpaikan omaisuutta, varastamaan töistä ja tuhlaamaan töissä aikaa mm. pelien pelailuun. Tylsistyneet ovat myös enemmän töistä poissa. Tylsistymistä voi torjua esim. antamalla työntekijälle vastuuta työn lopputuloksesta. Vastuu motivoi ja vähentää tylsistymistä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tylsyys Wikimedia Commonsissa