Työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutus on työ- ja ansioeläkelainsäädännön (yksityiset yritykset, valtio- ja kuntatyönantaja, kirkko) perusteella pääasiassa eläkepoliittisesta lähtökohdasta järjestettävää ammatillista kuntoutusta, johon eläkevakuutetulla on laissa säädetyin edellytyksin subjektiivinen oikeus. Kuntoutusta on järjestettävä vakiintuneesti työelämässä olevalle henkilölle, jos hänellä on sairaudesta tai vammasta johtuva riski joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle hyvästä hoidosta ja hänelle mahdollisesti annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta huolimatta.

Työeläkekuntoutuksen tavoitteet

Työeläkekuntoutusta koskeva lainsäädäntö uudistettiin vuonna 2004 tukemaan laajaa eläke- ja työvoimapoliittista uudistusta, jonka tarkoituksena on myöhentää eläkkeelle siirtymistä lähivuosikymmeninä muutamalla vuodella. Työeläkekuntoutusta koskevasta päätöksestä on hakijalla muutoksenhakuoikeus. Eläkelainsäädäntö yleisesti ottaen edellyttää, että henkilön kuntoutusmahdollisuudet selvitetään aina ennen eläkehakemuksen käsittelyä.

Työeläkekuntoutuksen sisältö

Työeläkekuntoutus on useimmiten työpaikalla tapahtuvaa kuntoutusta eli työkokeilua, työhönvalmennusta tai muuta työpaikalla tapahtuvaa kuntoutumista tukevaa toimintaa. Jos nämä ratkaisut eivät tunnu sopivilta tai riittäviltä, työeläkekuntoutuksena voidaan järjestää kurssimuotoista tai pitempää ammatillista uudelleenkoulutusta tai oppisopimuskoulutusta. Työssä tarvittavia apuvälineitä voidaan myöntää kuntoutuksena tai yrittäjälle ja ammatinharjoittajalle voidaan antaa elinkeinoapua. Edellä olevista osista koostuvan kuntoutusohjelman valmistelemiseksi ja tukemiseksi voidaan järjestää myös neuvontaa, ohjausta ja kuntoutussuunnitelman laatimiseksi tarpeellisia moniammatillisia palveluja esimerkiksi siihen erikoistuneissa kuntoutustutkimuslaitoksissa.

Työeläkekuntoutuksen muodostaman kokonaisuuden toteuttamisessa keskeistä on työeläkelaitosten kuntoutussuunnittelijoiden ohjaus, neuvonta ja koordinointityö kuntoutujan, työpaikan ja muiden ammattihenkilöiden kesken. Kuntoutustoimenpiteiden aikana työeläkekuntoutuja saa toimeentulonsa kuntoutusrahana, kuntoutustukena tai kuntoutuskorotuksena tilanteesta riippuen. Lisäksi kuntoutuksen korvataan muita kuntoutukseen liittyviä kustannuksia kuten matkakuluja ja koulutuksen kuluja.

Työeläkekuntoutuksen kehitys

Työeläkevakuuttajat TELA on määritellyt työeläkekuntoutuksen kehittämisen painoalueet seuraavalla tavalla:

• yhteistyö työterveyshuollon kanssa varmistetaan
• työterveyshuollon työskentelyotetta edistetään henkilöriskien hallinnan suuntaan
• tuetaan sekä työterveyshuollon edellytyksiä työkyvyn uhkan varhaisessa havaitsemisessa että sen koordinaatiotehtävää pitkäaikaisten sairauksien hoidossa, kuntoutuksessa sekä työhön paluussa
• työyhteisön esimiesten ja henkilöstöhallinnon roolia työeläkekuntoutuksen aloitteellisuudessa vahvistetaan
• vahvistetaan esimiesten ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden ymmärrystä työeläkekuntoutuksen tavoitteista ja saavutettavista hyödyistä
• yhteistyötä koko terveydenhuollon kanssa lisätään
• vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmän ymmärrystä työeläkekuntoutuksen tavoitteista
• kuntoutussuunnittelijoiden ja kuntoutusta tarjoavien tahojen osaamista lisätään
• edistetään pienten ja keskisuurten yritysten sekä muiden pienten työyhteisöjen työeläkekuntoutuksen erityistarpeiden tunnistamista

Huomiota herättää tässä visiossa se, että työhallintoa ja sen kanssa mahdollisesti käytävää yhteistyötä ei mainita lainkaan.

Lähteet

• Gould Raija ym.: Miten ja minkälaiseen työeläkekuntoutukseen? Työeläkekuntoutuksen toimivuus –tutkimuksen taulukkoraportti. Keskustelualoitteita, 2007, nro 2. Eläketurvakeskus.

Aiheesta muualla

• Työeläkekuntoutus TELA