Tuukka Petäjä

suomalainen aerosolifyysikko, Helsingin yliopiston kokeellisen ilmakehätieteen professori / fysiikka

Tuukka Taneli Petäjä (s. 22. toukokuuta 1975 Kannus) on Helsingin yliopiston kokeellisen ilmakehätieteen professori (11/2013–).[1][4] Hänet tunnetaan erityisesti aerosolitutkimusasemien mittalaitteiden ja -menetelmien kehittäjänä.[3]

Tuukka Petäjä
Henkilötiedot
Syntynyt 22. toukokuuta 1975 (ikä 44)[1]
Kannus[1]
Kansalaisuus Suomi
Ammatti fysiikan (kokeellinen ilmakehätiede) professori[1]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FM 2004, FT 2006)[1]
Väitöstyön ohjaaja Kaarle Hämeri[2]
Instituutti Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Oppilaat vuoden 2014 alkuun mennessä 8 väitellyttä väitöskirjaoppilasta[1]
Tutkimusalue aerosolitutkimusasemien mittalaitteet ja mittausmenetelmät[3]
Palkinnot Väisälän palkinto (2013), International Eurasian Academy of Science jäsen[1]

Petäjä kirjoitti ylioppilaaksi Kannuksen lukiosta vuonna 1995. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 2004 ja filosofian tohtoriksi 2006 pääaineenaan fysiikka.[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (2006) käsitteli ilmakehän ultrapienten (halkaisija alle 100 nm) hiukkasten mittaamista, kasvamista, ja ominaisuuksia. Työ oli otsikoitu On measurements of formation, growth, hygroscopicity, and volatility of atmospheric ultrafine particles.[5] Hänet nimitettiin fysiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 2011.[1]

Hän oli vuosina 2007–2008 post doc -tutkijana Yhdysvaltain kansallisessa ilmakehätutkimuskeskuksessa (NCAR) Coloradon osavaltion Boulderissa. Boulder on geotieteiden alalla viittausten määrällä mitattuna maailman tärkein osaamiskeskittymä. Siellä hän perehtyi massaspektrometriamenetelmiin ilmakehän kaasumaisen rikkihapon ja hydroksyyliradikaalin mittaamiseksi. Suomeen palattuaan hän suunnitteli ja toteutti työtovereineen kaasumaisen rikkihapon massaspektrometrimittauksia Juupajoen Hyytiälän SMEAR II -tutkimusasemalle.[3]

Vuoden 2014 alkuun mennessä professori Petäjä oli julkaissut työtovereineen yli 160 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joista kymmenen maailman johtavissa tiedelehdissä (Nature tai Science).[1] Hän kuului maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon geotieteiden alalla vuosina 2015 ja 2016.[6][3][7][8]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Fysiikan professori Tuukka Petäjä 1/2014. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 22.10.2017. (suomeksi)
  2. Kaarle Hämeri, Curriculum Vitae (pdf) päiväämätön (noin 2010–2011: viimeinen tieto koskee vuotta 2011). Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
  3. a b c d Si­tee­ra­tuim­pia tut­ki­joi­ta: geo­tie­teet. - Tuuk­ka Pe­tä­jä – mit­ta­lait­tei­den ke­hit­tä­jä 13.10.2016. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 22.10.2017. (suomeksi)
  4. Professorit HY:n professorinimitykset ajalla 1/2011-5/2015. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 2.11.2017. (suomeksi)
  5. Tuukka Petäjä: On measurements of formation, growth, hygroscopicity, and volatility of atmospheric ultrafine particles (ISBN 952-5027-74-0; PhD thesis/ Univ. of Helsinki; julkaistu sarjassa Report series in aerosol science, ISSN 0784-3496; 84) 2006. Finnish Assosiation for Aerosol Research (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 22.10.2017. (englanniksi)
  6. The Most Influental Scientific Minds 2015 (Geotieteiden viitatuimmat tieteilijät (Geosciences) julkaisun s. 59) Thomson Reuters. Viitattu 21.10.2017. (englanniksi)
  7. Highly Cited Researchers (2016) (Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla kohtaan "Refine your Highly Cited Researchers" maanimi "Finland" voi hakea kotiorganisaatioltaan Suomessa toimivat tieteilijät) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 21.10.2017. (englanniksi)
  8. Julia Laurin: Clarivate Analytics Presents Highly Cited Researchers, 2016 (Listaus perustuu Web of Sciencen viitetietokantaan ja mukana on noin 3 100 eniten viitatuinta tieteilijää maailmanlaajuisesti. Julkaisutietokannan kattavuudesta johtuen haku korostaa vahvasti englanninkielisiä julkaisuja.) 10.11.2016. Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 21.10.2017. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa