Tutkimusprosessi

Tutkimusprosessi on tieteellisen tutkimuksen kulku aiheen valinnasta ja tutkimuskysymysten asettamisesta tutkimustuloksiin ja niiden julkaisemiseen.

Aiheen valinta ja rajaaminenMuokkaa

Kun tutkijalla on aihe, jota hän haluaa lähteä tarkastelemaan, on hyvä määritellä tutkimuksen tavoite mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.[1] Tutkimusongelma (tutkimuksen tavoite ja tarkoitus) tulee rajata tarkasti. Tutkimusaihetta ja -ongelmaa analysoimalla ja pilkkomalla sekä katselemalla eri näkökulmista, muodostetaan tutkimuskysymykset, joihin tutkimuksella halutaan löytää vastauksia.[2] Tutkimuskysymykset muotoillaan siten, että ne alkavat kysymyssanalla mitä, miksi tai miten.[3]

Tutkimusstrategian valintaMuokkaa

Ennen varsinaista toteutusvaihetta tutkijan tulee laatia tutkimusstrategia. Tutkimusstrategia on menetelmällisten ratkaisujen kokonaisuus, joka ohjaa tutkimuksen menetelmien valintaa ja käyttöä sekä teoreettisella että käytännöllisellä tasolla. Tutkimusmetodit eli tutkimusmenetelmät ovat tapoja, joilla aineistoa hankitaan ja analysoidaan. Tutkimusmetodin valintaa ohjaa se, mitä tietoa tutkimuksella tavoitellaan eli tiedonintressi. Metodit ovat tutkimuksen toteuttamisen välineitä, jotka tulee valita perustellusti ja tietoisesti. Tutkimusstrategian valinnan jälkeen laaditaan tutkimussuunnitelma sekä haetaan mahdollinen rahoitus ja tutkimusluvat.[4]

Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä sopii tutkimukseen, jossa halutaan ymmärtää ilmiötä erilaisin syy- ja seuraussuhtein, vertailuin ja luokitteluin. Siinä ilmiötä tarkastellaan tilastojen ja numeroiden avulla.[5] Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusmenetelmän avulla puolestaan pyritään ilmiön ymmärtämiseen tutkimuksen kohteiden näkökulmasta. Siinä ollaan kiinnostuneita kohteiden ajatuksista, tunteista ja käsityksistä, joita selvitetään erilaisin aineistonhankintamenetelmin.[6] Monimenetelmäisyys on tutkimusstrategia, jossa aineistoa kerätään kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä yhdistelemällä joko itsenäisinä tutkimusosioina, yhdistettyinä tutkimusosioina omien tarkoitustensa mukaisesti tai integroituneina, jolloin tutkimuskysymykseen vastaaminen vaatii molempien osioiden läsnäoloa.[7] Menetelmien yhdistämistä kutsutaan menetelmätriangulaatioksi.[8] Triangulaatiota voidaan käyttää menetelmien yhdistämisen lisäksi käyttää aineistojen, tutkijoiden ja teorioiden osalta.[9] Muutokseen pyrkivät tutkimusstrategiat ovat välineitä tavoiteltuun ja suunnitelmalliseen muutokseen.[10] Muutokseen tähtääviä tutkimuksia ovat kehittämistutkimus, toimintatutkimus ja konstruktivistinen tutkimus.[11]

Aineiston hankinta ja analysointiMuokkaa

Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmiä ovat tyypillisesti erilaiset dokumenttiaineistot, haastattelut ja havainnointi. Määrälliset aineistokeruumenetelmät ovat tyypillisesti tilastoja ja kyselyitä.[12] Aineiston analysoinnin tavoitteena on tuoda selkeyttä aineistoon.[13] Aineiston analysoinnin menetelmiin vaikuttavat aineiston hankintaan käytetyt menetelmät. Kvantitatiivisella otteella tehdyssä tutkimuksessa käytetään tilastollisia menetelmiä, joiden analyysiin sisältyy runsaasti erilaisia laskennallisia ja tilastollisia menetelmiä.[14] Kvalitatiivisen tutkimuksen aineiston analysointi on vapaammin toteutettavissa kuin määrällisen aineiston. Systemaattisuus, avoimuus, tarkistettavuus ja perusteltavuus ovat seikkoja, joita laadullisen aineiston analysoinnissa tulee huomioida. Laadullisen aineiston yleisin analyysitapa on sisällönanalyysi, joka on mukautuva viitekehys aineiston monipuoliseen tarkasteluun. Siinä aineisto litteroidaan, koodataan ja luokitellaan tai tyypitellään tarvittavan tiedon mukaisesti.[15]

Aineiston analyysitapoja luokitellaan eri tavoin. Jako voidaan tehdä esimerkiksi induktiiviseen (yksittäisestä yleiseen), deduktiiviseen (yleisestä yksittäiseen) sekä abduktiiviseen (havaintojen tekoon liittyvällä johtoajatuksella syntynyt teoria) päättelyyn.[16] Toinen esimerkkivaihtoehto on jako aineistolähtöiseen, teorialähtöiseen tai teoriaohjaavaan ja teoriasidonnaiseen.[17] Aineistolähtöisyys perustuu koottuun teoriakokonaisuuteen, johon aikaisemmilla tiedoilla, teorioilla tai havainnoilla ei saisi olla mitään vaikutusta. Teoriasidonnaisuudessa ajatteluprosessia ohjaavat aineistosta nousevat seikat ja aikaisempi teoriatieto. Teoriaohjaavassa analyysissä tukeudutaan aikaisempaan teoriaan uutta ajattelua ohjaavana pohjana.[18]

Päätelmien tekeminenMuokkaa

Tutkimuksen tulokset tulee tutkia ja selittää. Aineistosta laaditaan analysoinnin jälkeen synteesejä, pääseikkoja. Johtopäätökset tehdään synteeseistä eli aineiston perusteella esitetään päätelmiä. Päätelmiä peilataan tutkimuksen aiheesta aiemmin tiedettyyn ja siten saadaan tehtyä teoreettiset johtopäätökset.[19] Johtopäätöksiä kirjattaessa tulee tarkastaa, että kaikkiin tutkimuskysymyksiin on saatu vastaus.

RaportointiMuokkaa

Koko prosessi tulee kirjata huolellisesti. Tutkimusraportissa tulee määritellä tutkimuksen viitekehys ja käytetyt käsitteet. Kirjoittamisen kieli tulee harkita tarkoin. Aktiivien liiallinen käyttö tai passiivissa kirjoittaminen tieteellisemmän tekstin tuottamisen harhassa ei kannata.[20] Kvalitatiivisella tutkimuksella ei ole samanlaista, tarkasti rajattua ohjeistusta tutkimuksen raportista kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa.[21] Lopullinen tutkimusraportti pitää olla loogisesti esitetty, huolellisesti jäsennelty kokonaisuus.[22] Huolellinen ja systemaattinen, argumentoiva ja asiantuntijuuteen nojaava kirjaaminen tekee tutkimuksesta laadukkaamman.[23]

ArviointiMuokkaa

Tutkimuksessa arvioidaan sen luotettavuutta ja tutkimuseettisiä ratkaisuja. Itsereflektio kuuluu tutkimuksen luonteeseen. Siinä tutkija tarkastelee ja arvioi tutkimusta ikään kuin ulkopuolisen silmin.[24] Arvioidessa tutkimuksen tuloksia tulee suhteuttaa tutkimuksen tavoitteisiin. Tarkasteltavina seikkoina ovat tutkijan syvällinen ymmärrys tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä, tutkimusaineiston ja analyysimenetelmien sopivuus, käytettävyys ja eettisyys.[25] Luotettavuuden suhteen tutkijalla on päävastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.[26]

Kvantitatiivisessa tutkimuksessa luotettavuuden mittareita ovat validiteetti eli pätevyys sekä reliabiliteetti eli tulosten pysyvyys.[27] Kvalitatiivisen tutkimuksen arviointi on monimutkaisempaa. Tutkijan omalla pohdinnalla omista valinnoistaan ja työnsä luotettavuudesta on suurempi painoarvo.[28] Tutkimusta voidaan arvioida käsitteillä arvioitavuus, seurattavuus, uskottavuus, vakuuttavuus, perusteltavuus, luotettavuus ja käytettävyys.[29] Teoriapohjaa laadittaessa lähdekritiikki on yksi tärkeimmistä luotettavuuden mittareista. Sitä voi arvioida tarkastelemalla kirjoittajan tunnettavuutta ja arvovaltaa, lähteen ikää ja lähteen uskottavuutta.[30]

Tutkimusetiikka on yleisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen noudattamista. Tutkimusetiikassa epärehellisyys jaetaan vilppiin (toisten tuotosten plagiointi, sepittely ja vääristely) ja piittaamattomuuteen (törkeät laiminlyönnit ja holtittomuus).[31] Hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen kuuluvat rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus kaikissa tutkimustyön vaiheissa.[32]

LähteetMuokkaa

  1. Vilkka, H.: Tutkija ja kehitä. PS-kustannus, 2015.
  2. Kananen, J.: Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2015.
  3. Jyväskylän Yliopisto koppa.jyu.fi.
  4. Vilkka, H.: Tutkija ja kehitä. PS-kustannus, 2015.
  5. Jyväskylän Yliopisto koppa.jyu.fi.
  6. Puusa, A. & Juuti, P.: Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus, 2020.
  7. Hurmerinta, L. & Nummela, N.: Monimenetelmätutkimus. Gaudeamus, 2020.
  8. Jyväskylän Yliopisto koppa.jyu.fi.
  9. Aaltio, I. & Puusa, A.: Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon?. Gaudeamus, 2020.
  10. Aaltola, J.: Filosofia, tiede ja ymmärtäminen. PS-kustannus, 2018.
  11. Kananen, J.: Opinnäytetyön ja gradun pikaopas. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2019.
  12. Tuomi, J. & Sarajärvi, A.: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2018.
  13. Eskola, J. & Suoranta, J.: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, 2014.
  14. Jyväskylän Yliopisto koppa.jyu.fi.
  15. Tuomi, J. & Sarajärvi, A.: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2018.
  16. Tuomi, J. & Sarajärvi, A.: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2018.
  17. Puusa: Näkökulmia laadullisen aineiston analyysiin. Gaudeamus, 2020.
  18. Tuomi, J. & Sarajärvi, A.: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2018.
  19. Puusa, A.: Näkökulmia laadullisen tutkimuksen analyysiin. Gaudeamus, 2020.
  20. Eskola, J. & Suoranta, J.: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, 2014.
  21. Eskola, J. & Suoranta, J.: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, 2014.
  22. Vilkka, H.: Tutki ja kehitä. PS-kustannus, 2015.
  23. Ronkainen, S. ym.: Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro Oy, 2011.
  24. Puusa, A. & Julkunen, S.: Uskottavuuden arviointi laadullisessa tutkimuksessa. Gaudeamus, 2020.
  25. Puusa, A. & Julkunen, S.: Uskottavuuden arviointi laadullisessa tutkimuksessa. Gaudeamus, 2020.
  26. Kuula, A.: Tutkimusetiikka. Vastapaino, 2011.
  27. Aaltio, I. & Puusa, A.: Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon?. Gaudeamus, 2020.
  28. Eskola, J. & Suoranta, J.: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, 2014.
  29. Ronkainen, S. ym.: Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro Oy, 2011.
  30. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.: Tutki ja kirjoita. Tammi, 2005.
  31. Tutkimuseettinen neuvottelukunta tenk.fi.
  32. Ronkainen, S. ym.: Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro Oy, 2011.